Pelicansin toimitusjohtaja Lauri Pöyhönen oli polleana kesällä 2023 Pelicansin kannattajille järjestetyssä tilaisuudessa. Edeltäneenä keväänähän Pelicans oli voittanut yllätyshopeaa, ja nyt oli muun muassa laitettu “rahaa haisemaan”.
Noissa finaalipelien jälkimainingeissa Pöyhönen muistutti myös, että Pelicansin sijoitusta oli monesti veikattu aika alakanttiin, työntäen samalla vähän piikkiä median kylkeen. Oikeassa oli. Ja nyt joukkue oli tehnyt sellaisen suorituksen, että se löi laudalta kaikki ennakkoarvailut ja median asiantuntija-arviot.
Se oli ovelaa tunteisiin vetoamistakin. Me vastaan ne. Altavastaajat, hiljaiset sankarit. Pelasimme hyvin, tulemme olemaan hyviä. Ja toinen hopea tuli.
Pöyhönen toimi tässä vain esimerkkinä urheilupomosta, jonka puheet ovat (osin aiheestakin) polleita menestyksen hetkellä. Se mitä pomoilta ei Pelicansin nykyisessä tilanteessa välttämättä kuulla, on vaikkapa muistutus: “Ei kyllä me olemme nyt paljon huonompia kuin etukäteen arvioitte.”
Aika monesti on Pelicansia 25 liigavuoden aikana veikattu optimistisesti edes pudotuspeleihin, mutta nyt tätä menoa on tulossa jo 11. kerta kun jäädään niiden ulkopuolelle. Näin kun sen asettelee, niin Pelicansin “legacy”, perintö, on vieläkin aika karu.
Pomon ajatuksen logiikka toimii siis vain yhteen suuntaan. Siihen itselle suotuisampaan suuntaan silloin kun päästään sanomaan ähäkuttia.
Harmi vain, että palloilusarja ei ole mikään talouspörssi, jossa kaikkien kurssi voisi olla samaan aikaan nousussa. Palloilusarja on nollasummapeliä.
Entä se fanin logiikka? Tällaisina kausina kun peli ei kulje, kuulee toisinaan kovaäänisiä kannanottoja vaikkapa kausikortin palauttamisesta tai katki leikkaamisesta, tai vaatimuksia hinnan alentamisesta tai jopa rahojen palauttamisesta. Vaaditaan anteeksipyyntöä. Tuote ei vastaa odotuksia, haluan hyvitystä – näinhän se toimii tavallisessa kaupassa.
Jos taas joukkue palkitseekin yllätyksellä, kuten vaikkapa Pelicans kahdesti peräkkäin hopeamitaleilla, se tuntuu ikään kuin kuuluvan hintaan. Silloin ei faneilta kuule, että voisin itse asiassa maksaa vähän ekstraa, ikään kuin tippiä, kun olen saanut odotukset ylittävän tuotteen. No, varmasti osa “tippaa” ostamalla esimerkiksi fani- tai kioskituotteita.
Kuitenkin joskus molemmilla, sekä urheilupomolla että fanilla, ajattelun logiikka toimii vain siihen itselle suotuisaan suuntaan, ummistaen silmät urheilun väistämättömältä kääntöpuolelta. Pomon mielestä median tulisi yliarvioida odotuksia joukkuetta kohtaan ja kehua kiekkoseuraa kuin narulla työntäen. Fanin mielessä taas oletus keskinkertaisestakin joukkueesta on aina ylisuoriutuminen ja odotusten ylittäminen, tai muuten suutun.
Harmi vain, että palloilusarja ei ole mikään talouspörssi, jossa kaikkien kurssi voisi olla samaan aikaan nousussa. Palloilusarja on nollasummapeliä. Jokaista mestaria vastaan on 15 pettynyttä joukkuetta. Jokaista ottelun voittajaa kohtaan on yksi häviäjä.
Liigan joukkueiden yhteenlaskettu sijoitusten keskiarvo jokaisella hetkellä on 8,5. Pelicansin konttaaminen on osaltaan avannut väylää esimerkiksi SaiPalle ja Kiekko-Espoolle, joilla asiat ovat pitkään olleet paljon huonommin.
Mutta mitäpä olisi urheilu tai elämäkään ilman epäloogisia ja epärealistisia tunteita ja odotuksia.
Seuraa ja saa blogin tuoreimmat päivitykset Facebookissa ja Instagramissa, tai jätä kommentti alla olevaan laatikkoon.