16Huh/14Off

Pekkala ja viiden euron divarilöydöt

Mestikset16042014

Pelicans on valinnut uuden suunnan. Parin-kolmen viime kauden aikana nähty pelaajapolitiikka ei sittenkään tainnut olla täysin terveellä pohjalla, vaikka se toikin ainakin hetkellistä menestystä. Pelicans ei ole vielä niin suuri seura, että se voisi hankkia yhtä suuren osan pelaajamateriaalistaan "valmiina", vaan jalostustyölle on jäätävä hieman enemmän tilaa.

Nuorten talenttien kasvattaminen säästää budjettia kärkipään pelaajien hankintaan, pitää ilmapiirin tuoreena ja on toisaalta uusille kyvyille jatkossa signaali siitä, että Lahteen kannattaa tulla. Tuoreimmat esimerkit tällaisista pelaajista ovat Joel Mustonen, Joonas Alanne, Anrei Hakulinen, Nico Manelius ja Mikko Lahtela. Ja tukku Kiekkoreippaan kasvatteja.

Mutta miten löytää ne oikeat potentiaalisimmat yksilöt Mestis-miesten ja liigahylkyjen joukosta? Siinä on kymmenien tuhansien eurojen kysymys jokaiselle liigaseuralle.

Viime kausina Pelicans on tehnyt kokeiluja pääasiassa hyökkääjien osalta. Kolmikossa Tomi Pekkala - Lou Dickenson - Sami Blomqvist piilee eräs opetus. Pelaajaa arvioitaessa on aina muistettava millaisesta ympäristöstä tämä tulee. Pekkala ja Dickenson Mestiksessä ja Blomqvist A-nuorissa pelasivat sarjan kärkipään joukkueissa. Pekkala puolestaan antoi edellisellä liigavisiitillään parhaat näyttönsä Jori Lehterän ja Joonas Enlundin ketjussa, ja pelasi Sportissa sarjan dominoivimpiin keskushyökkääjiin kuuluvan Toni Jalon tutkaparina. Samoin Dickenson pelasi kaksi kautta Mestiksen parhaissa joukkueissa. Blomqvistin aikaan Bluesin A-nuoret olivat mitalitason joukkue.

Tämä kaikki tietää ainakin keskimäärin sitä, että pelaajat ovat päässeet voittavaan joukkueeseen, pelaamaan sarjan parhaimpien pelaajien kanssa, sekä saaneet paljon peliaikaa ylivoimaa myöten. Toisin sanoen täydelliset onnistumisen edellytykset.

Kaikkia kolmea myös yhdistää yksipuolisuus. Pekkalalla ja Blomqvistilla työkalut rajoittuivat laukaukseen, Dickensonilla luisteluun. Kun tällainen pelaaja sitten tuodaan Pelicansiin keskitason joukkueeseen, kolmos-nelosketjuun ilman ylivoima-aikaa, on pelaaja käytännössä täysin eri maailmassa ja onnistumisen mahdollisuudet kutistuvat rajusti.

Erityisen kriittisesti pitäisi tarkastella ominaisuuksien soveltuvuutta liigaan ja nimenomaan Pelicansiin. Lisäksi jossain vaiheessa pitäisi tarjota kunnon roolia, kuten Pekka Jormakalle tarjottiin Justin Hodgmanin vierellä tai Pekkalalle Tapparassa Lehterän-Enlundin rinnalla.

Niinpä potentiaalisempi kaveri voikin olla se hyökkääjä, joka on hieman pienemmälläkin pistesaldolla kantanut reppuselässä Mestiksen häntäpään joukkuetta, ja jolla on pelillisenä selkänojanaan pari-kolme tyydyttävän hyvää ominaisuutta - joista yhden on oltava luistelu.

Ja loppusilaus jää sitten sen varaan, että osuu oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan, kuten aikoinaan nähtiin Karo Koivusen ja Matias Lopin kohdalla. Kumpikaan ei ollut pelaajana mikään monipuolisuuden huipentuma, mutta kun taito-ominaisuudet ja pelisilmä olivat hyvää luokkaa, peliaikaa siunaantui laatupelaajien rinnalla ja koko seura teki vahvasti uutta tulemistaan, oli tuloksena kaksi kovan luokan murtautumista Mestiksestä suoraan liigajoukkueen ykkös-kakkosketjuun. Tosin niistäkin ajoista liigakiekon vaatimukset ovat jo jonkin verran kasvaneet.

PS. Anrei Hakulinen tulee Pelicansiin Mestiksen runkosarjaa dominoineesta TUTOsta. Jään odottamaan sekä mielenkiinnolla että sopivalla varauksella.

4Huh/13Off

Tomi Pekkala ja viiden euron divarilöydöt

Tomi Pekkalan hankinta ei räjäyttänyt pankkia Pelicansin tiedotustilaisuudessa viikko sitten, mutta oli ainakin päällisin puolin niitä peliliikkeitä, joita oli odotettukin. Mestiksen piste- ja maalipörssin voittaja tuo kaivattua nälkäistä potentiaalia vähän väljähtäneen oloiseen pelikaaniryhmään.

150 liigaottelua ja 52 pisteen Mestis-kausi on 24-vuotiaalle hyökkääjälle kelpo näyttö. Pelicansin ikäjakaumsta kertoo jotain se, että 18:sta sopimuspelaajasta vain kolme pelaajaa on Pekkalaa nuorempia.

Mutta mistä ovat onnistuneet Mestis-löydöt tehty? Se vastaus olisi jokaiselle pienelle ja keskisuurelle liigaseuralle kullanarvoinen.

Pekka Jormakka kasvoi vuodessa ratkaisijaksi, vaikka tuli Lahteen Pekkalaa heikommalla taustalla. Kaudella 2005-2006 Karo Koivunen siirtyi Pelicansiin 26-vuotiaana useamman hyvän Mestis-kauden siivittämänä ja löi itsensä heti läpi. Kolmeakymppiä lähennellyt Lou Dickenson puolestaan osoittautui aivan liian köykäiseksi ja yksioikoiseksi pelaajaksi SM-liigaan, vallankin kun joukkue oli pelillisesti tuuliajolla.

Kolme hyvin erilaista ja kuvaavaa esimerkkiä tarjolla olevasta skaalasta. Teksti-tv:n pistepörssiä on helppo lukea, mutta pelaajien roolittaminen ja henkilökohtaiset ominaisuudet ovat kokonaan toinen juttu. Loppupeleissä paljon riippuu myös siitä onko oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Pasi Räsäsen kautta Pelicansilla lienee aiempia yrittäjiä tarkemmat tiedot pelaajasta, muun muassa siitä miksi Pekkala hyllytettiin Sportin viimeisestä playoff-ottelusta kauden ratkaisuhetkillä. Kärppä-kasvatti tunnetaan hyökkäystaitavana pelaajana, jolla on kuitenkin parannettavaa luistelussa, kokonaisvaltaisessa pelaamisessa ja urheilullisuudessa. Pelicans-pestin myötä alkaa olla viimeiset mahdollisuudet polkaista liigaura kunnolla käyntiin. Se oli lähellä jo kaudella 2009-2010, jolloin 43 ottelua Kärppien ja Tapparan riveissä tuottivat tehot 12+8=20.

Hyppy Mestiksestä liigaan on jo sellaisenaan merkittävä, puhumattakaan roolin muutoksesta. Sportissa Pekkala pääsi mellastamaan sarjan kärkipään voittavan joukkueen ykkösketjussa ja -ylivoimassa vierellään Toni Jalo, joka kuuluu Mestiksen parhaimpiin keskushyökkääjiin. Jalo oli mukana syöttämässä melko tarkalleen 50 prosenttia Pekkalan 31 maalista.

Mestis-tähtiä ei siis kannata hankkia joukon jatkeeksi, vaan roolin on oltava pelaajaprofiilin mukainen. Pekkala ei ilmeisestikään ole Jormakan tai Roberts Jekimovsin kaltainen 1vs1-haastaja ja itse maalipaikkansa luova pelaaja, vaan tarvitsee ketjuunsa hyvän pelinrakentajan.

Natsaisikohan Jesse Niinimäen kanssa? Kaksi väärinymmärrettyä taiteilijaa todistamassa epäilijöitään vastaan. Tosin ketjun kolmannelta lenkiltä vaadittaisiin jo massiivista luisteluvoimaa ja puolustusvalmiutta.