25Kes/15Off

Entä jos Potulny saapuukin rapakunnossa?

Potulny25062015

PelicansTV:n erikoisjakso ja muukin hehkutus eivät olleet turhaa, sillä Pelicans teki lähtökohtaisesti erinomaisen hankinnan ykkössentterin tontille.

Kuten tiistain päivityksessä todettiin, ovat Pelicansin pullat tähän aikaan kesästä hyvin uunissa. Eri pelipaikkojen ykköstonteilla olevat pelaajat pystyvät saappaansa täyttämään ja pelaajamateriaalissa on kohtuullisesti syvyyttä.

Kysymysmerkkejäkin on ilmassa, mutta milloinpa ei olisi. Pääasia on, että ainakin paperilla joukkueen kokoaminen on tehty viisaasti. Sen enempää tässä kohtaa ei voi tehdä.

Ryan Potulny on iäkkäämpi, mutta toisaalta myös kokeneempi ykkösketjun liideri kuin aiemmin keväällä toivoin. Rajallisella pelaajabudjetilla kompromisseja on kuitenkin tehtävä. Monena kesänä tämän kaliiberin sentterihankintaa on Pelicansiin odotettu - nyt se vihdoin toteutui.

Videokoosteiden perusteella syntyy vaikutelma väkevällä laukauksella varustetusta sentteristä, joka on kuitenkin myös melko taitava luistimilla ja pelinrakentajana. Jos amerikkalaisen kaikki potentiaali saadaan kaivettua esiin, voi käsissä olla jopa 40-50 pisteen tähtipelaaja. Realismia on kuitenkin se, että kun koko uransa Pohjois-Amerikassa pelannut kolmekymppinen hyökkääjä saapuu Liigaan, ovat tähdet näin kohdallaan korkeintaan kaksi kertaa kymmenestä.

Rapakon takana hyökkäysvitjan roolina on usein pelata kiekkoa aina riskittömästi ylöspäin ja kovaa, ja lentää kentällä paikasta toiseen vaistoillaan pelaten. Suomessa taas erityisesti keskushyökkääjältä vaaditaan nykyään sopivaa malttia, pelin rytmittämistä ja tiukempaa keskikaistan haltuunottoa. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten tämä sopeutuminen Potulnylta sujuu kuuden viikon preseasonin aikana. Onneksi kyseessä on valmennukselle tuttu ja älykkäältä vaikuttava pelaaja.

Mutta entä jos pelaaja saapuukin maahan muutaman lisäkilon kanssa ja rapakunnossa? Entä jos kuntokuurin seurauksena syyskuussa onkin treenijumi päällä ja joulutaukoon mennessä tilastoissa vaatimattomat tehot 4+8=12?

Tätäkin on joskus nähty, vaikka kyseessä on pitänyt olla tuttu ja turvallinen valinta. Parempi varautua siihenkin.

Olen viime aikoina miettinyt sitäkin, pitäisikö valmentajien lisäksi myös pelaajan kohdalla kaiken uhallakin katsoa kortti maltillisemmin loppuun asti, eli kuntouttaa tai totuttaa pelaajaa kohti kevättä. Kun hankinta on tehty ja avainroolin pelaajaa kuitenkin tarvitaan, niin ehkä kärsivällisyydellä sellainen myös saataisiin huippukunnossa käytettäväksi sitten keväällä. Sellainen, jota Potulnystakin unelmissa odotetaan.

Kokonainen kausi vain on sekä seuralle että yleisölle pirullisen pitkä aika odottaa ykköshankinnan kehittymistä.

No, niitä piruja ei ole syytä maalailla seinille Potulnyn kohdalla, sillä ei ole ilmennyt mitään mikä viittaisi edellä kuvailtuun epäammattimaisuuteen.

Kaikkeen kannattaa kuitenkin aina varautua innostuksenkin keskellä. Kaukalon koko nimittäin on vain yksi mitätön yksityiskohta matkalla rapakon takaa tähän yllättävän kovaan kiekkoliigaamme.

 

Edellinen kirjoitus >> Coach corner: Pelicansin kokoonpano 2015-2016

22Kes/15Off

Coach corner: Pelicansin kokoonpano 2015-2016

Kokoonpano23062015

Ykkössentteri Ryan Potulnyn hankinnan myötä Pelicansin tulevan kauden joukkue on koossa. Miltä tilanne näyttää?

Ilmassa leijuu turhaan jonkinlainen halpisjoukkueen maine, sillä tiettävästi Pelicansin joukkueen hinta tällä hetkellä vastaa viime kauden toteutunutta pelaajabudjettia. Merkittäviin vahvistuksiin ei kesken kauden välttämättä ole budjetissa varaa, mutta joukkue ei ole ainakaan merkittävästi heikentynyt. Toki etenkin ulkomaalaispelaajia kohtaan odotukset on pidettävä maltillisina, mutta tässä kohtaa tämän kokoonpanon jalkeille saaminen on jo torjuntavoitto pääkilpailijoihin nähden.

Alla olevaa kokoonpanoa hahmotellessa käy ilmi, että Pelicansilla on varsin hyvät palaset ketjujen roolittamiseen, mutta samalla tietyt yksittäiset pelaajat määräävät vahvasti muidenkin rooleja.

Ryan Potulny saanee toiselle laidalleen joko Antti Erkinjuntin tai Vili Sopasen. Päädyn ensin mainittuun. Tämä tietää sitä, että oikealle laidalle tarvitaan tulivoimaa, siihen tarjotaan näyttöpaikkaa Antti Jaatiselle. Jaatisen kyky kantaa ykkösketjun vastuuta ja 20 minuutin peliaikaa on suuri kysymysmerkki, mutta potentiaalia ei kannata haudata kolmos-nelosketjuun ilman näyttöpaikkaa.

Henri Heino kiilaa kakkossentteriksi, isommassa roolissa myös Heinon pelillinen esimerkki säteilee joukkueeseen vahvemmin. Samalla alempien ketjujen kompromissit alkavat vaikuttaa: laidoille laitetaan arvoituksellinen Anrei Hakulinen ja Sopanen. Ketjulla on ihan hyvä potentiaali laadukkaaseen kahden suunnan peliin, joskin maalien viimeistely voi olla takkuista.

Seuraava ketju on rakennettu Hannes Björnisen ja sitä kautta Lahti-kiekon tulevaisuuden ehdoilla - Björninen tarvitsee peliaikaa ja keskushyökkääjän kokemusta. Siihen hän saa vasemmalta laidalta hyvää tukea jo kokeneelta Juhani Tyrväiseltä, oikeaan laitaan taas uhrataan Teddy Da Costa, jossa näen edelleen enemmän laiturin kuin keskushyökkääjän elkeitä. Ranskalaisella on kuitenkin sitä tarvittavaa yllätyksellisyyttä, jota kahdelta ketjukaverilta uupuu. Björninen ei ole vielä vahvimpia puolustuspäässä, mutta kolmen sentterin ketju paikkaa tuota puutetta. Da Costan paikka voi heilua nopeastikin Sebastian Revon ja Miska Siikosen lyödessä painetta.

Aina Pelicansin menestyessä joukkueesta on löytynyt puhdasverinen louhintayksikkö, nyt sen arvokkaan pestin ottavat vastaan Taavi Vartiainen, profiiliaan nostanut Marko Pöyhönen ja Janne Ritamäki. Näin joukkueen rakenne mahdollistaa myös sen, että alivoimien hyökkääjäpareiksi muodostuvat vaivattomasti esimerkiksi: Pöyhönen-Ritamäki, Björninen-Tyrväinen ja Heino-Vartiainen.

Joonas Alanteelle ja Miika Roineelle on vaikeaa nähdä suurta käyttöä Matikaisen miehistössä.

Erkinjuntti - Potulny - Jaatinen
Hakulinen - Heino - Sopanen
Tyrväinen - Björninen - Da Costa
Vartiainen - Pöyhönen - Ritamäki
Alanne, Repo, Roine, Siikonen

Puolustuksessa parien muodostaminen on joustavampaa. Vasemmista puolustajista Stefan Lassenilla lienee lähtökohtaisesti parhaat edellytykset pelata Juha Leimun vierellä isoa peliaikaa puolustavammassa roolissa. Lopun kuusikon muodostavat oikealla Jan Latvala ja Eetu Sopanen, vasemmalla Nico Manelius ja Ben Blood. Jalkavammasta toipuvalla Niko Tuhkasella ja yhä tasoaan hakevalla Juha-Pekka Pietilällä on silti tasavertainen mahdollisuus murtautua pelaavaan kuusikkoon.

Lassen - Leimu
Manelius - Latvala
Blood - Sopanen
Tuhkanen - Pietilä

Maalilla Janne Juvosen nimi riittää viime kauden jälkeen sanottavaksi. Sami Rajaniemi voi olla hyvä kirittäjä tai sitten ei, eikä sillä ole niin väliäkään, jos kaikki menee Juvosen kohdalla kuten toivotaan.

Juvonen
Rajaniemi

 

Edellinen kirjoitus >> Playoff-partoja ja otteluohjelmia