9Tam/15Off

Miksi Jordan Smothermania paapotaan?

Tuoreimmat huhut vievät Jordan Smothermia takaisin rapakon taakse Ruotsiin. Jenkki nauttii Lahessa pumpulinpehmeää kohtelua, mutta pelillisesti siirrossa ei paljoa hävittäisi.

Smotherman12012014Smotherman on tällä kaudella päässyt ihmeen vähällä kritiikillä. Useita johtavia pelaajia, kuten Tommi Paakkolanvaaraa ja Michal Repikiä, ruoskittiin varsinkin alkukaudella kovalla kädellä jopa silloin, kun nämä parhaansa mukaan kannattelivat joukkuetta hyökkäyspelaamisellaan tai ollen ilman tehojakin alati vaarallisia.

Smotherman puolestaan auttaa joukkuetta vain yksittäisten otteluiden suonenvedoilla, hiipuen välittömästi pitkäksi aikaa takaisin varjoihin.

Pelaajan puolustukseksi on todettava, että 37 ottelun jälkeen tehot 11+9=20 ovat Allsvenskan-taustaiselta hyökkääjältä varsin odotusten ja potentiaalin mukaiset, olosuhteisiin nähden jopa hyvät. Ne satunnaiset onnistumiset maalien tai syöttöjen muodossa ovat usein myös näyttäviä suorituksia.

Smothermanin pelaamisessa mättää kuitenkin perinteinen yhdistelmä, eli olematon pelinluku yhdistettynä yliyrittämiseen. Kun tähän lisätään pelätyn heikko jalkanopeus, on tuloksena massiivinen määrä hukattuja kiekkoja ja hävittyjä kaksinkamppailuja.

Jos näitä julkisesti tilastoitaisiin, olen varma, että Smothermanin kiekollisten ratkaisujen onnistumisprosentti olisi Pelicansin hyökkääjistä huonoin. Syyskaudella suorastaan bravuuriksi muodostui epätoivoinen helppo laukaus heti siniviivalta maalivahdin räpylään, josta vastustaja sai kiekon ilmaiseksi haltuun. Repikiä kritisoitiin itse rakentamistaan laukauisuyrityksistä hyviltä sektoreilta. Tässä on räikeä ristiriita.

Vastaavasti Smotherman on ollut alkukaudella täysin hukassa oman päädyn pelaamisessa. Vasemman laitahyökkääjän löytää liian usein jostakin oikean puolustajan tonteilta, kun yliyrittäminen ja koheltaminen vievät voiton. Smotherman tarkoittaa hyvää, mutta samalla oma merkattava vastustajan puolustaja seisoo siniviivalla vapaana ja laukaisuvalmiina.

Ja jotta tämä kaikki ei olisi vielä tarpeeksi, ei Smotherman tuo jättimäisestä koostaan huolimatta minkäänlaista fyysistä elementtiä Pelicansiin. Taklauspaikat jäävät käyttämättä ja vastustajan naamat hieromatta.

Kyse on ilmeisesti siitä, että amerikkalaisuudestaan huolimatta Smotherman on ns. "hampaaton kanukki", jonka näennäistä alkukantaisuutta suomalaiset ja lahtelaiset rakastavat. Joten vaikka Smotherman on pelillisesti paska, häntä paapotaan silkkihansikkain vailla minkäänlaista ulkomaalaisvahvistuksen vaatimustasoa ja todellisten kenttätapahtumien seurantaa.

 

PS. Smotherman on yhdestoista amerikkalaispelaaja Pelicansin liigahistoriassa. Kukaan edeltäjistä ei ole pelannut joukkueessa yhtä kautta pidempään. Tehopisteissä edellä ovat Ryan Lasch (62), Dwight Helminen (28), Mike York (27) ja tasoissa Brett Lievers (20).

 

Edellinen kirjoitus >> Jaatisen näytöt

13Kes/14Off

Niille, jotka odottavat ulkomaan tuliaisia

Tuntuuko siltä, että Pelicans ei hanki pelaajavahvistuksia ja kaikki muut seurat haalivat niitä riveihinsä liukuhihnalta? Tässä pieni päivitys toistaiseksi tapahtuneisiin pelaajasiirtoihin.

Sen verran lienee tässä blogissa kritiikkiä esitetyn, ettei tätä kirjoitusta tarvitse epäillä Pelicansin propagandakoneiston tuotteeksi. Näin on tapahtunut joidenkin astetta realistisempien kirjoitusten kohdalla Jatkoajan keskustelupalstalla.

Viimeaikaista ilmapiiriä tulkitsemalla voisi kuvitella, että Pelicans on jäämässä siirtomarkkinoilla aivan nalliksi kalliolle. Hyökkäykseen tarvitaan välttämättä vähintään yksi, mieluiten kaksi laatu-ukkoa, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Heitä ei vielä ole kuulunut. Hätäisimmät tosin ovat jo unohtaneet, että näitä hankintoja lupailtiinkin vasta lähempänä syksyä.

Mutta eipä se SM-liigan imu ole kovin tehokasta ollut näin ennen juhannusta. Ulkomaan tuliaiset ovat tiivistettynä ja suuripiirteisessä paremmuusjärjestyksessä tässä:

Radek Smolenak - David MacIntyre - Michael Ryanliigakasvot11-02-2013
Antonin Honejsek - Kelsey Tessier  - Darryl Boyce
Jordan Smotherman - Mark Hurtubise - Damien Fleury
Jari Sailio - Joonas Rask

Tomas Kudelka - Garrett Stafford
Jake Parenteau (try-out)

Teemu Lassila
Eero Kilpeläinen
Joni Myllykoski
Cab Morrice (try-out)
Josh Unice (try-out)

Kun Vaasan Sportin try-outille tulleet yliopistopojat sivuutetaan laskuista, jää tulos jokseenkin laihaksi. Ulkomailta liigaan on tullut kuutisentoista etukäteen vahvistukseksi kelpuutettavaa pelaajaa. Viisi seuraa ei ole hankkinut ulkomailta vielä yhtään pelaajaa. Nopea johtopäätös on, että hankinnat ovat painottuneet harvinaisen paljon sarjan sisäisiin siirtoihin.

Kovimmat kaappaukset on toistaksi tehnyt TPS laittamalla kuntoon maalinteon (Radek Smolenak) ja niiden estämisen (Teemu Lassila). Monipuolisen tehokas duunari David MacIntyre oli SaiPalta etukäteen heidän näköisensä hankinta, mutta tietynlainen kysymysmerkki Euro-kiekon hyökkäävään rooliin. Siinä on eräänlainen mittapuu Pelicansin sentterihankintaan. Mielenkiintoinen tasonmittaus tullaan näkemään Ruotsista tulleiden hyökkääjien välillä. Nelikko Hurtubise - Fleury - Tessier - Smotherman ovat kaikki jostakin Elitserienin ja Allsvenskanin välimaastosta.

Pakkipäässä Ässät odottaa uutta Shaun Heshkaa AHL-jyrä Garrett Staffordista, joka otti repaleisen viime kauden verran tuntumaa eurooppalaiseen jääkiekkoon Färjestadissa ja Genevessä. Muutaman viikon makustelun jälkeen Pelicansin Tomas Kudelka alkaa maistua yhä paremmalta löydöltä laadukkaan yleisluudan rooliin.

Palataksemme alkuperäiseen aiheeseen kaipaa Pelicansin kokoonpano siis hyökkäävän roolin sentteriä ja pisteiden tekoon kykenevää laitahyökkääjää erityisesti oikeaan laitaan rightin kätisyydellä. Toistaiseksi voidaan todeta, että Liigaan tulleista vain mainitut sentterit MacIntyre ja Tessier olisivat voineet tähän tarpeeseen sopia.

Liigan sisäiset siirrot ovat sitten asia erikseen. Olisiko pitänyt lyödä rahat kiinni esimerkiksi Antti Kerälään ja Lauri Tukoseen? Tuskin hekään olisivat kolminkertaisia hurraa-huutoja nostattaneet. Patrick Davis kenties olisi, mutta miksipä hänkään valitsisi Pelicansia ennen Kärppiä.

 

Edellinen kirjoitus >> Smolenakin TPS-siirto oli kylmää matematiikkaa

21Tou/14Off

Smolenakin TPS-siirto oli kylmää matematiikkaa

Smolenak21052014

Turun Palloseura pääsi maanantaina hehkuttamaan "huimaa hankintaansa" Radek Smolenakia. Aiemmin Lahti-rakkauttaan todistelleen "Raikun" loikkaus kilpailijan leiriin tuntui olevan monelle kova pala purtavaksi.

Pelihousuja tästä voisi repiä enemmänkin, mikäli uskoisi kaiken mitä puhutaan. Onhan Radek Smolenakin suhtautuminen Pelicansiin ja Lahteen ollut poikkeuksellisen lämminhenkistä. Ei taidettu kuulla legendaarista "Suomessa pelaan vain Pelicansissa" -lausetta, mutta melkein kaikki muut kyllä.

Paras tapa suodattaa lausuntoja onkin olla uskomatta mitään seurajohtajien puheista ja suhtautua suurella varauksella pelaajien kommentteihin. Jäljelle jäävästä viidestä prosentista poimitaan sitten talteen ne aidosti merkitykselliset murut.

Eräs nettikommentoija innostui tuohduksissaan toivomaan pahaa Smolenakin tulevalle kaudelle. Se oli yliampuvaa. Toivottavasti ei onnistu leipätyössään maalinteossa Pelicansia vastaan, mutta pahaa ei sentään pidä toivoa pelaajalle, jolta Pelicans on jo saanut monin verroin enemmän kuin mitä sopi odottaa. Nimittäin mahtavat peliesitykset ja käytännössä kaksi comebackia sen alkuperäisen hopeakevään jälkeen.

Pelicansin osalta voidaan tietenkin kysyä, että menikö vonkale ohi haavista. Mokasiko Pelicans? Ensimmäinen asia on raha, jota TPS todennäköisesti tarjosi rutkasti saadakseen pelaajan ilman KHL-optiota.

Mihin tahansa liigaseuraan Smolenak toisi kuitenkin kaivattua kärkipään ratkaisuvoimaa, niin myös Pelicansiin. Moni ottaisi Smolenakin ennen Jordan Smothermania, mutta toinen sopimus oli jo tehtynä ja toinen ei. Toisaalta Pelicansin hyökkäykseen haettaneen ensisijaisesti oikean laidan monipuolista tehomiestä sekä hyökkäyssuuntaan riittävän hyvin pelaavaa keskushyökkääjää. Näiden edeltä kalliin Smolenakin kiinnittäminen vasemman laidan telaketjuksi olisi sekoittanut kokonaisuuden rakentamista.

Sivuuttaminen oli siten tietyllä tapaa linjakas päätös, mikäli tarjous Pelicansin pöydällä ylipäätään kävi. Tärkeän osa-alueen jätti-investointi olisi syönyt liiaksi vieläkin tärkeämmiltä sektoreilta. Tarjolla olleiden nimilista ei kuitenkaan enää syksyllä lämmitä, vaan nyt Pelicansin on  löydettävä ne todelliset tekijämiehet näihin toisiin ruutuihin. Tärkeimmät hankinnat ovat yhä tekemättä.

Kiekkokaupungilla lienee yhä erityinen paikka Smolenakin ajatuksissa, mutta tällä ei ole mitään velvollisuutta palata Pelicansiin ammattiaan harjoittamaan. Niitä siteitä ei ollut Juhamatti Aaltosella, eikä ole myöskään Ryan Laschilla. Sitä suuremmalla syyllä on arvostettava oman kylän poikia ja heistäkin erityisesti niitä, jotka ovat aikoinaan maailmalta palanneet.

PS. Smolenakin viimeksi Lahdesta lähtiessä tätä haukuttiin - luonnolliseen suomalaiseen tapaan - heikosta puolustuspelaamisesta. Joidenkin arvioiden mukaan Smolenakin kentälläolo aiheutti enemmän maaleja omiin kuin vastustajan päähän. Nyt vältyttiin tältäkin "vitsaukselta". Lisätietoja maalintekijöiden merkityksestä voi kysyä vaikka Erkka Westerlundilta.

 

Edellinen kirjoitus >> Kiekkokansan ylilyöntiä odotellessa