19Lok/11Off

Mitä yhteistä on Anssi Salmelalla ja Heinolan Peliitoilla?

Entä onko Janne Sinkkosella ja nykyaikaisella jääkiekolla mitään yhteistä? Näihin vastauksia välipäivän illan ratoksi.

Viikon päijäthämäläinen kiekkopommi putosi tiistaina, kun Heinolan Peliitat tiedotti Anssi Salmelan liittymisestä seuran osakkaaksi. Esilletulo jäi toistaiseksi ideologian tasolle eikä sisältänyt juurikaan konkretiaa, mutta lausuntojen näkökulma oli riemastuttavan raikas:

"Pelasin aikoinani Pelicansissa ja silloinen HeKi oli paljon yhteystyössä Pelicansin kanssa. Tämä yhteistyö Heinolan kanssa auttaa myös Pelicansia.

Ajatellaan Karrin kanssa samalla lailla Suomi-kiekon kehittämisestä ja Peliitoiden organisaation toiminta on niin hyvää, että halusin lähteä siihen mukaan.

Suomalaiset kiekkoilijat haluavat olla tukemassa pieniä Mestis-seuroja, koska sieltä on niin monen kiekkoilijan ura lähtenyt käyntiin. Toivottavasti moni muukin pelaaja innostuu lähtemään mukaan."

Siis Nokialla syntynyt alunperin Ilveksestä ponnistanut ja enimmäkseen Tapparassa liigaurallaan esiintynyt jantteri haluaa ryhtyä itähämäläisen Peliittojen tukijaksi? En tiedä pitäisikö tämä tulkita kenties nerokkaaksi kannanotoksi tamperelaisen nykyjääkiekon tilaa kohtaan vai impulsiivisen raikulipojan uusimmaksi päähänpistoksi, mutta tekona ratkaisu on juuri sitä mitä Suomi-kiekko ja sitäkin kipeämmin Peliitat tarvitsevat. Pelicans seisoo jykevästi kahdella jalalla, mutta Peliitat ottaa vasta uuden tulemisensa haparoivia ensiaskeleita.

Entuudestaan tiedettiin, että Karri Rämö on hieno mies. Jo Pelicans-aikanaan nuori Karri ilmaisi lausunnoillaan arvostuksensa juuriaan kohtaan. Nyt täysammattilaisena hän vetäisi joukkuekaverinsa mukaan talkoisiin yhteisen hyvän puolesta. Moni ammattilaispelaaja voisi ottaa mallia.

Samalla täytyy muistaa, että NHL:n tai KHL:n palkoille päässeet ovat niitä harvoja onnekkaita, joilla on oikeasti  merkittäviä summia sijoittaa jonkin seuran toimintaan.  Tosin rahastakin puhumatta jo Anssi Salmelan status maailmanmestarina ja huipputason pelaajana ovat pienelle Mestis-seuralle isoja asioita.

Minkä taaksesi jätät sen edestäsi löydät, sanotaan. Mitä ilmeisimmin Pelicans ja HeKi kohtelivat näitä herroja hyvin muutama vuosi takaperin. Ainakin avasivat tien niille areenoille joille herrat kuuluvat. Esimerkiksi Teppo Numminen ei halua palata Tapparan tueksi vanhojen kaunojen takia. Lahtelaisittain voisi kysyä missä ovat Toni Lydman ja Janne Laukkanen?

Mutta että Anssi Salmela nuoremman pelaajasukupolven etulinjassa tukemassa kylmässä betonimörskässä pelaavaa Mestis-seuraa. Enpä olisi ensimmäisenä uskonut.

 

Peliitat - Jukurit 4-2. Heti seuraavana iltana ne ryökäleet kaatavat sarjakärjen ja perinteisen Mestis-menestyjän Jukurit. Katselin Peliittojen pelaamista Pelicans-silmin - se näytti hirveältä. Kai Suikkanen ja Janne Sinkkonen eivät ole vain eri koulukunnan valmentajia. He valmentavat täysin eri peliä. Juuri mitään niitä hyviä systemaattisia elementtejä joita on havaittavissa jokaisessa vaihdossa Pelicansin peleissä ei näkynyt tänään Heinolassa.

Sinkkosta täytyy arvostaa väkevänä lätkäjätkänä ja uskollisuudesta ajoittain vaikeuksissa ollutta seuraa kohtaan. TV-kameroiden edessä Peliitta-valmentaja painotti työntekoa, työmoraalia, puolustamista ja nousua tappioasemasta. Niistä peli ei jäänyt tänäänkään kiinni. Samoin Peliitat on monessa tappiopelissä hallinnut laukausmääriä ja maalipaikkoja.

Siitä huolimatta on todettava, että Jukurit-ottelun perusteella Peliitat pelaa (kiekollisena) tyhmää jääkiekkoa. Siinä missä Pelicans toimii tiiviinä viisikkona edeten lyhyillä syötöillä, iskee Peliitat pitkiä syöttöjä toivottomiin laitasumppuihin eikä juuri missään vaiheessa organisoi viisikkoaan. Joka paikkaan on kiire ja sinne  punanutut kiitävät hampaat irvessä vääntämään. Hyökkäyssuoritukset ovat yhden-kahden miehen alivoimaisia harppuunoita. Tällaista lätkää pelattiin joskus 90-luvulla.

Sinkkonen on päässyt läheltä näkemään Hannu Aravirran ja Kai Suikkasen valmennustiimien toimintaa. Paljon ei näköjään ole hihaan tarttunut kun kaikki modernin jääkiekon tunnusmerkit loistavat poissaolollaan. Yksittäisiä otteluita Peliitat voi tällä tavalla voittaa, mutta kukoistukseen seura ei todennäköisesti tämän valmentajan alaisuudessa tule koskaan nousemaan. Puhumattakaan emoseuran ja farmin välisestä yhteisestä pelillisestä identiteetistä.

Tosin ottelu oli erittäin rikkonainen, eikä se mitään kiekkokontrollin juhlaa ollut valmentajalupaus-Pikkaraisen käskyttämien Jukureiden pelaaminenkaan. Hänkään ei ole menestymisestä huolimatta tullut tunnetuksi minään taktisena nerona.