9Hel/15Off

Jere Myllyniemi: torjuntaprosentti ei ole paras mittari

Myllyniemi09022015Jääkiekon ja varsinkin Liigan tilastoinnista on viime vuosina puhuttu paljon, ehkä liikaakin. Keskustelu on pyörinyt tilastoinnin epäluotettavuuden ja järjestelmän puutteiden parissa, joten tilastoinnin jatkokehittäminen on jäänyt kokonaan käsittelemättä.

Helsingin Sanomien Heikki Miettinen kirjoitti viime kesäkuun uutisessa Liigan tilastoinnista näin:

"Jääkiekon kaltaisessa lajissa tilastointi on erittäin merkittävää, kun lajin ominaispiirteeseen kuuluvat tarkat tilastot."

Tämä oli liigapomo Kimmo Ranniston haastattelussa vain puolihuolimaton täytelause, mutta itse taidan taipua sille kannalle, että tilastoinnin osalta jääkiekko on vielä aivan lapsenkengissä. Tilastojen tehokäyttö on vasta tulossa. Jotkut kannanotot Pohjois-Amerikasta kertovat, että siellä lajin tilastointi on ottamassa tai jo ottanut isoja harppauksia ja tulossa vahvemmin analysointiin mukaan. Kaiketi myös yleisön ja median käyttöön - ellei tapana ole pimittää osaa kiinnostavista tilastoista kuten Suomessa.

Itse kaipaisin suomalaiseen jääkiekkoon esimerkiksi seuraavia tilastoja: Blokatut laukaukset pelaajakohtaisesti. Joukkueen saadut ja annetut maalintekopaikat pelaajan X ollessa kentällä. Joukkuekohtaisesti luodut ja annetut maalintekopaikat parhaalta sektorilta. Joukkuekohtaisesti kiekonhallintojen määrä hyökkäysalueella, eli kuinka monta erillistä hyökkäystä on saatu vastustajan alueelle. Miksei myös jo 90-luvun konsolipeleistä tuttu hyökkäysalueaika, eli minkä verran kiekko on pysynyt ajallisesti hyökkäysalueella joukkueen toimesta.

Siinäpä muutamia työkaluja pelin kulun ja laadun arviointiin. Kun asiaa oikein ajattelee, niin eikö ole suorastaan alkeellista, että pelin hallintaa tulkitaan yhä pelkästään maalien ja laukausmäärän perusteella?

Entäpä maalivahtien pelaaminen? Kysäisin Jere Myllyniemeltä, onko torjuntaprosentti maalivahdin paras mittari.

"No, ei se oikein ole. En tiedä onko tiettyä parasta mittaria olemassakaan, mutta ensimmäisenä tulevat mieleen päästetyt maalit ja voittoprosentti pitkällä aikavälillä. Torjuntaprosenttia varten niitä torjuntoja laskevat ihmiset ja ottelussa voi jäädä vaikka kolmesta viiteen torjuntaa kirjaamatta. Se ei tee yhdessä ottelussa suurta eroa, mutta kauden aikana 40-50 ottelussa siitä tulee isompi vaikutus prosenttiinkin.

Voitetut pelit taas kertovat suoraan kyvystä voittaa otteluita, samoin päästetyt maalit ovat yksiselitteinen tilasto.

Meillä Toni Pasuri laskee maalipaikkojen torjuntaprosenttia. On otteluita, joissa tulee 40 laukausta kohti, mutta niistä vain 5-10 on vaarallisia ja loput tulevat ulkosektoreista. Silloin näyttää, että maalivahti on tehnyt isomman työn kuin on tehnytkään. Kyky nollata todellisia hyviä maalintekopaikkoja kertoo parempaa faktaa kuin pelkkä torjuntaprosentti. Maalipaikkojen torjuntaprosentissa 80 prosenttia on hyvä ja pelejä voittava lukema.

Tietysti nekin ovat Pasurin mielipide siitä mikä on todellinen maalipaikka ja mikä ei, mutta kun yksi ja sama henkilö niitä laskee ottelusta toiseen, niin siihen syntyy uskottava linja. Tässäkin tilastossa tullaan kuitenkin siihen, että jos sitä ryhdyttäisiin laajemmin kirjaamaan, niin silloin niitä kirjaa useampi eri henkilö eri paikkakunnilla, jolloin tarkkuus voi kärsiä."

Siinäpä yksi näkökulma tilastointiin, mikäli luulit, että kaikki on jo keksitty.

 

Edellinen kirjoitus >> Mitä laukaus- ja torjuntamäärät kertovat liigajoukkueista?

Comments (0) Trackbacks (0)

Sorry, the comment form is closed at this time.

Trackbacks are disabled.