6Syy/11Off

Ohjesäännönmukainen kausiennakko

Muiden medioiden kausijulkaisuja odotellessa kunnon kiekkobloggaajan velvollisuus lienee sohaista hieman ennakkoveikkauksien muurahaiskekoa.

Kuka muuten muistaa vielä puheita liigan tason romahtamisesta ja mielenkiinnon laskemisesta? Jälleen kerran sarja näyttää tasaisemmalta kuin miesmuistiin. Kolme ennakkosuosikkia (HIFK, JYP ja Jokerit) erottuvat kokonaisvaltaisesti laadukkaina joukkueina. Niiden jälkeen seuraavien kymmenen joukkueen fanit pitävät omaansa vähintäänkin keskitasoisena jenginä ja karsijan paikalla kituuttaa SaiPa. Tosin omassa ennakossani SaiPa ei jää viimeiseksi…

Runkosarja 2011-2012

1) HIFK

2) JYP

3) Jokerit

4) Kärpät

5) Lukko

6) Ässät

7) Pelicans

8) Blues

9) Ilves

10) HPK

11) KalPa

12) TPS

13) SaiPa

14) Tappara

 

1) HIFK

Valmentajan vaihtuminen ja mestaruuskrapula aiheuttanevat hieman yskähtelyä, mutta Matikainen luotsannee timantinkovan ryhmän silti kärkipaikalle. Pelaajamateriaalissa ei ole heikkoa kohtaa, minkä lisäksi löytyy huippuyksilöitä kuten Granlund, Peltonen, Hirschovitsh ja Riksman. Kokoonpanossa ei ulkomaalaispelaajia, ainakaan vielä. Puolustuksessa olisi tilausta yhdelle kovatasoiselle peruspakilla top6-miehistöön. Hyökkäyspäässä kolme niin kovatasoista ketjua että hirvittää. Keskelle Granlund, Hirschovitsh ja Wirtanen, mutta laadukas nelossentteri puuttuu. Uhkatekijä liittyy Matikaisen pelikirjaan, saako hyödynnettyä huipputaitavan joukkueen parhaat ominaisuudet riittävän hyvin?

2) JYP

Jyväjemmareiden kone jyskyttää eteenpäin pomminvarmasti – jos nälkää vielä riittää. Pelaajamateriaali ei ehkä laadullisesti aivan yhtä laaja kuin pahimmilla kilpailijoilla, mutta toteuttaa pelisysteemiä saumattomasti. Saa kasaan kaksi huippuluokan hyökkäysketjua, kun samalla puolustusta johtavat Vatanen ja Laatikainen. Sentteriosasto ei kestä Perrinin tai Hytösen poissaoloa, mutta riittää runkosarjan kärkipaikoille. Maalilla Myllykoski pieni arvoitus, pystyykö säilyttämään huipputason ja ottamaan ykkösvahdin viitan harteilleen? Joukkue on varsinkin kotipeleissään äärimmäisen vaikea voitettava.

3) Jokerit

Jokeripakka on jälleen kerran vähän enemmän levällään kuin pahimmilla kilpailijoilla. Valmentaja on uudehko, joskin tasokas, ja pelaajien vaihtuvuus on suurta. Ei voita runkosarjaa eikä mestaruutta, mutta nostaa osakkeita parin vaisun vuoden jälkeen. Maalilla Kilpeläinen kovassa paikassa Helsingin kirkkaissa valoissa ja mestaruusodotusten kohteena, eikä penkiltä löydy kunnon tuuraajaa. Ossi Väänänen johtaa puolustusta, mutta johtavat kiekolliset pakit epävarmempia kuin JYPillä ja IFK:lla. Keskushyökkääjät huippulaadukkaita, laidalla tehovastuuta kantavat Pulkkinen, Lahti ja Filppula. Sen jälkeen taso laskee liikaa.

4) Kärpät

Junnon paatti seilaa yhä epävarmasti, mutta pelaajamateriaali riittää kuitenkin Aravirran käsissä ”ihan ok”-sijoitukseen. Maalivahtiosasto on suurin epävarmuustekijä, mutta laadukas puolustus avittaa. Puolustus onkin suhteessa laadukkaampi kuin hyökkäys, jonka kapelimestarina häärii Ivan Huml. Humlin loukkaantuminen olisikin katastrofaalista, sillä muut sentterit ovat Saarenheimo, Kemppainen ja Koponen, olettaen että Viuhkola on yhä puolikuntoinen. Maalintekovoimasta vastaavat Haataja, Donskoi ja Vondrka. Löytävätkö Saarenheimo ja Haataja parin vuoden takaisen kemian? Jos Kärpät mielii menestyä kunnolla, on tshekkisooloilusta siirryttävä tiiviiseen joukkuepelaamiseen.

5) Lukko

Uraman kaava toimii, mutta joukkue on heikentynyt. Beech ja Pesonen ovat lähinnä vitsi lähteneen kaksikon McLean-Morrison rinnalla, eikä ykkösketjun takaa löydy riittävästi tulivoimaa. Puolustus on Lukollakin laadukas ja tasapainoinen: Aalto, Tikkanen ja Pettinen johtavat, Honkaheimo, Kuukka ja Generous varmistavat. Lukon suurin uhka on, että heikolla hetkellä seuran johto alkaa päällepäsmäröidä Uraman reviirillä ja homma leviää käsiin. Perushyvällä materiaalilla ja tutulla pelikirjalla lienee silti korkealla taulukossa. Maalivahti Noronen on valttikortti muutamaan lähimään kilpailijaan verrattuna.

6) Ässät

Potentiaalia vieläkin korkeammalle, mutta ykkösvalmentajan ja –maalivahdin vaihtuminen laskevat osakkeita. Rautakallion aikana Ässät alkoi pelaamaan myös vieraspeleissä. Karri Kivi osaa teorian, mutta miten onnistuu siirto käytäntöön? Maalilla kaksi nuorta sälliä Raanta ja Järvenpää, joista vähintään toinen onnistunee riittävän hyvin kannatellakseen joukkuetta. Pakkipäässä pelillinen vastuu Caldwellilla ja Uusitalolla – ei ongelmaa. Muu kalusto aika sekalaista sakkia höystettynä varsin mikatoivolamaisella hankinnalla, eli Jani Honkasella.Ykkössentterin hankinta päätyi lahtelaisittain varsin mielenkiintoiseen Stephen Dixoniin. Hyökkäysosasto erittäin taitava ja leveyttä usempaan ketjuun. Kotihurmokseen päästessään todella paha vastustaja.

7) Pelicans

Kutkuttavat asetelmat. Kymmenes sija oltava vähimmäistavoite, joskin harjoituspelien perusteella rahkeita olisi monta sijaa ylemmäksikin. Niko Hovinen ja laadukas puolustus kantavat vaikeilla hetkillä. Huipputekijät puuttuvat yhä hyökkäyksestä. Duunariosastolle on lievää ylitarjontaa ja laitahyökkääjien on pelattava aivan taitojensa ylärajoilla, jotta joukkueen menestyminen on mahdollista. Lopin, Sopasen ja Immosen näytettävä etteivät pehmene pumpuliksi kovassa paikassa. Yllätyssaumat kauden ensimmäisellä neljänneksellä, sillä peli on jo nyt erittäin valmiin näköistä.

8) Blues

Pelaajistossa hyvin vähäinen vaihtuvuus, mutta toimiiko Lauri Marjamäen pelikirja? Puolustus on edelleen joukkueen vahvin osa Lajusen,Varakkaan ja Vallinin johdolla, mutta Karalahden lähtö oli raskas menetys. Pomminvarmat sentteri puuttuvat – Ramstedtin ja Miettisen harteilla on liian paljon. Ratkaisijaosasto muutenkin kapea, mutta Kähkönen, Lammassaari ja Kuusela tuovat laatua. Alempien ketjujen duunareita kyllä riittää. Maalilla Petri Koivisto täysi kysymysmerkki. Mielenkiintoista nähdä säilyykö Blues vähämaalisten ottelujen vääntäjänä vai muuttuuko peli avoimemmaksi. Jälkimmäiseen en välttämättä lähtisi tuolla maalivahdilla ja hyökkäyskalustolla.

9) Ilves

Pelicansin ohella kauden musta hevonen. Mielenkiintoinen maalivahtikolmikko: tuloaan tekevä Aittokallio, rantapallo-Wiikman ja NHL-statuksella ratsastava Toskala. Puolustuksessa sekoitus kokemusta (Järventie, Koistinen, Glenn), nuoria talentteja (Jokipakka, Peltola) ja jämätavaraa (Tukio, Kesä). Hyökkäyksessä ykkösketju Niinimäki-Lee-Marjamäki auttaa pitkälle, taustatuen kanssa on vähän niin ja näin. Varsinkin sentteriosasto todella köykäinen. Pajuoja on tällä visiitillään onnistunut joukkueen kanssa yllättävän hyvin, mutta fanien keulimisista huolimatta suora pudotuspelipaikka vaatisi täydellisen suorituksen.

10) HPK

Menetti tukipilarin Teemu Lassilan myötä ja terävimmän kärjen hyökkäyksestä. Menestyksen kulttuuria löytyy, mutta etukäteen arvioituna joukkue on liian täynnä katsomattomia kortteja. Onko Mika Järvisestä kannattelemaan joukkuetta? Onko Leavittista, Zagrapanista ja Piispasesta johtamaan hyökkäysketjuja? Puolustus on Kerhonkin laadukkain osasto – seitsemän liigatason pakkia ykkösviulistinaan tehokas Mathias Porseland. Laitureissakin on potentiaalia: Laakkonen, Barney, Luomala, Nieminen… Ah, niin HPK:n tyylisiä hylkykappaleita joista leivotaan vielä pelimiehiä. Rindell luotsaa Kerhon pudotuspeleihin, mutta pronssipeliin ei tällä kertaa ole asiaa.

11) KalPa

Tuomas Tuokkola astuu hirvittävän suuriin saappaisiin Pekka Virran ja hänen vallankumouksellisen pelikirjansa korvaajaksi. Vaihdos ei voi olla aivan kivuton. Sami Kapasen paluu osuu mielenkiintoiseen ajankohtaan. Kumpi onkaan joukkueen todellinen johtaja, Tuokkola vai Kapanen? Puolustus muistuttaa HPK:n vastaavaa, mutta Masuhrilta odotetaan tasonnostoa. Hyökkäyskalusto on tietynlainen kysymysmerkki; paperilla pari ketjullista laadukkaita pelaajia, mutta monen kehityskäyrä on laskussa ja takana loukkaantumisia. Haalariosastolla tehoduo Laakso-Salo jätti ison loven. Keltamustille on odotettavissa kylymää kyytiä, joukkueen aika ei ole vielä tällä kaudella.

12) TPS

Sai viime hetkillä kaivattua ryhtiä puolustukseen Joni Tuomisen ja Tomas Mojzisin muodossa – nyt on heittää kehiin 6 liigatason puolustajaa. Maalilla kaksi totaalista raaputusarpaa (Ahlqvist ja tshekki Scwarz), joista Upi Ylönen kuitenkin koulinee vähintään toisen riittävän hyväksi kassariksi, jotta katastrofilta vältytään. Hyökkäyksestä saa kasaan yhden kohtalaisen ykkösketjun ja kolme kolmosketjua. Pekka Virta oli loistava hankinta penkin taakse. Tiedossa on liikkuvaa ja kiekollista peliä, mutta sen sisäänajo voi kestää tuskallisen pitkään. Toisaalta Virran pelikirjalla Turkuhallin isolla jäällä Tepsistä voi muodostua vielä todella paha kotijoukkue, jonka perässä vierasjoukkueet saavat luistella hapot reisissä.

13) SaiPa

Ennakkospekulaatioiden vastaisesti SaiPa onnistuu jatkuvasti välttämään karsinnat, joten niin käy nytkin. Jere Myllyniemi pelasi hyvän kauden, pystyyko yhä antamaan joka ilta voiton mahdollisuuden joukkueelleen?  Koko joukkueen ykkösnimi Richard Lintner saapuu joukkueeseen vasta lokakuun alussa. Muu puolustus on resursseihin nähden kohtalaisen hyvä sekoitus kiekollisia ja puolustavia pakkeja. Kuka tekee maalit? SaiPalla on liki 20 hyökkääjää, joista kukaan ei kuulu liigatasolla ykkösketjuun. Varsinkin laidoilla laatu puuttuu kokonaan. Energinen ja Ari-Pekka Selinin käskyjä tarkasti noudattava joukkue raapii silti ainakin kotipeleistä voittoja sopivan toistuvaan tahtiin välttyäkseen jumbosijalta. Isossa kuvassa Idän Ihme tuntuu käyvän viivytystaistelua olemassaolostaan, mutta yhden kauden mittakaavassa taisteluhenki siivittää riittävään tulokseen.

14) Tappara

Ei mikään heittopussi, mutta jonkun tämäkin sija on täytettävä. Pelaajamateriaalin puutteet yhdistettynä valmentaja Sami Hirvosen kokemattomuuteen eivät povaa kovin kaksista kautta. Puolustus on kirvesrintojen tasokkain ja tasapainoisin osa nelikon Leimu-Mäntylä-Saravo-Halme johdolla. Nieminen-Metsola on potentiaalinen maalivahtikaksikko, mutta todellisesta vastuunkantamisesta on vielä näytöt antamatta. Hyökkäyspäässä sekalaista seurakuntaa. Joey Tenute ei ollut ainakaan viimeksi Jokereissa mikään luontainen kiekollinen ykkössentteri, Jussi Makkonen sitä oli hetken, kunnes palasi maanpinnalle. Muutama näppärä laituri (Erkinjuntti, Strömberg, Männikkö, Venäläinen), joista pari on laitettava turhan isoon rooliin. Odotettavissa ulkomaalaishankintoja kesken kauden.

Comments (0) Trackbacks (0)

Sorry, the comment form is closed at this time.

Trackbacks are disabled.