17Kes/15Off

Playoff-partoja ja otteluohjelmia

pelipaivat17062015

Mitä yhteistä on NHL-pelaajan rehottavalla risuparralla ja Liigan 2015-2016 otteluohjelmalla? On kesä, joten näinkin typerä aasinsilta sallittakoon.

Viime viikolla heräsi jonkinmoinen kohu NHL:n tv-oikeuksia hallinnoivan NBC:n Sportsin puheenjohtajan kommenteista. Niissä Mark Lazarus toivoi pelaajia ajamaan pois rehottavat partansa, joiden kasvattaminen kuuluu vuosikymmenten perinteenä jääkiekon pudotuspelikevääseen.

Ehdotushan oli sinällään hölmö ja suoralta kädeltä teilattavissa, mutta sen taustalla oli kuitenkin tv-tuottajan ammattitaitoa.

Jos jostain Jenkkejä voi kehua, niin siitä, että siellä ei epäröidä hyökätä yksityiskohtien kimppuun, vaikka sitten partahöylällä viimeistäkin karvaa myöten. Lazarus halusi ehdotuksellaan auttaa pelaajien tunnistettavuutta, jotta HD-kameroiden kuvanlaatu ja tähtipelaajien markkina-arvo saataisiin ulosmitattua parhaalla tavalla.

Juuri näin ajattelee ammattilainen, joka tekee asiat viimeisen päälle, eikä jonnekin sinne päin.

Eikä lajille Suomessakaan pahitteeksi olisi, mikäli jääkiekkoilijoille saataisiin luotua fiksu ja tyylikäs imago. Siitä se nimittäin on kaukana, aivan kuten jääkiekkojohtajienkin imago keskimäärin.

Ilahduttavaa on se, että ainakin joissain asioissa myös Liiga on vähitellen kömpimässä pellolta tielle. Pelicansin tulevan kauden otteluiden osalta on huomioarvo maksimoitu painottamalla pelit vahvasti keskiviikolle, perjantaille ja lauantaille. Alkuviikko käynnistyy aina tahmeasti, joten yleisön aktiivisuudessa voi olla vissi ero siinä, pelataanko jo väsyneenä tiistai-iltana vai vasta keskiviikkona.

Viime kauden tapaan paljon nähdään myös perjantain-lauantain tuplapelejä, jotka vielä ennen olivat poikkeustilanteen aiheuttamia harvinaisuuksia. Niinä pelipäivinä käy kuitenkin eniten yleisöä.

Viidestä kolmen joukkueen ryppäästä muodostettu lohkojako puolestaan tuo Pelicansille kuusi ottelua KooKoota ja toisen mokoman SaiPaa vastaan. Takavuosina joissakin paikallisotteluissa nähty kahdeksan kohtaamista kaudessa oli järkyttävä määrä, mutta kuusi on nykyiseen runkosarjan pituuteen suhteutettuna sopiva.

Oman lisämausteensa tuovat peräkkäisten iltojen "back-to-back"-rykäykset samaa vastustajaa vastaan - Pelicansilla syyskuussa Lukko, tammikuussa KooKoo, SaiPa ja Ässät.

Joidenkin näiden seikkojen osalta voisi sanoa, että miksi vasta nyt? Esimerkiksi HPK:n ja SaiPan kanssa olisi pitänyt jo vuosikausia pelata kaikki paikallisottelut viikonloppuina ja osa back-to-backina, mutta suhtautuminen otteluohjelman rytmityksiin oli välinpitämätöntä. Maanantai ja tiistai taas osoittautuivat ihan yleisestikin kammottavan vaisuiksi pelipäiviksi.

Onneksi otteluohjelman kanssa on kuitenkin nyt hyökätty yksityiskohtien kimppuun. Se homma on hoidettu, seuraavaksi uusien epäkohtien kimppuun.

 

PS. Ja kyllähän upealta kuulostaa myös Jyri Rönnin nostaminen Liigan tuomarijohtajaksi ja NHL:n entisen tuomaripomon Terry Gregsonin konsultointiapu. Näiden herrojen 2 000 tuomittua ottelua Liigaa kovemmissa sarjoissa eivät voi olla väärässä. Toiminta noussee aivan uudelle tasolle verrattuna lapselliseen, kankeaan ja kyvyttömään Arto I. Järvelään.

 

Edellinen kirjoitus >> Pelicansin seurakulttuuri uudelle tasolle?

Comments (0) Trackbacks (0)

Sorry, the comment form is closed at this time.

Trackbacks are disabled.