12Mar/14Off

Yleisökato tekee jääkiekolle hyvää

SaarinenKaarna12112014

PelicansTV:n eilisessä lähetyksessä oli vahvaa symboliikkaa. Pelicans tekee loisteliasta omaa keskusteluohjelmaa ja samalla se toimi nyt seurajohdolle väylänä "nöyrtyä" ja jalkautua kansan pariin puhumaan vaikeasta syksystä.

Ajat kävivät yhtäkkiä vaikeiksi. En jaksa uskoa, että nyt nähty yleisökato johtuisi suoranaisesti pääsylippujen hinnoittelusta, jossa Pelicans on kautta linjan ollut varsin maltillinen ja kohtuullinen seura. Tilanne on työttömyyden, Nelosen tv-tarjonnan, ruuhkaisen arvokisavuoden ja monen muun asian summa. Ehkä suomalaiset valistuneet jääkiekkokansalaiset ovat myös saaneet tarpeekseen kaikesta kaukalon ulkopuolisesta paskasta. Tuotteessa on liian paljon mätää, että sitä viitsisi tukea entiseen tapaan. Se on koko Liigan oma moka, joka kolahtaa myös Pelicansin nilkkaan.

Aiemmin kritiikki on kaikunut kuuroille korville, mutta raakoja numeroita jääkiekkopäättäjätkin kuuntelevat nöyrinä.

Pelicansin seurajohto ei onneksi muodostu ylimielisistä puupäistä. Pikemminkin rima on viime vuosina nostettu sekä taloudenpidossa, urheilullisessa menestyksessä että markkinoinnissa todella ylös. Saavutuksista on vaikea pistää paremmaksi, mutta sitä hetken hyvään tottunut lahtelaisyleisö kuitenkin odottaa. Korjausliikkeitä varsinkin ottelutapahtuman ja markkinoinnin kehittämiseen on tehtävä entistäkin ketterämmin.

Sen lisäksi olen jo pidemmän aikaa ollut sitä mieltä, että Pelicansin brändi ja identiteetti ovat liian löyhä kyhäelmä sekä kaukalossa että sen ulkopuolella. Meillä voi olla seksikkäimmät tanssitytöt ja trendikkäimmät teinidiscojen hitit ottelutapahtumassa, mutta se, mitä löytyy kiiltokuvan alta, ratkaisee asioita pidemmällä tähtäimellä.

Keiden seura Pelicans ihan oikeasti on? Mitkä ovat seuran perusarvoja? Minkälaista perintöä Pelicans vaalii?

Tällaiset asiat linjataan monessa junioriseurassa, mutta koko historiansa aikana Pelicans ei ole tätä ajatusmaailmaa onnistunut kiteyttämään. Lahti on oivallisesti nimetty kiekkokaupungiksi, mutta Pelicans on yhä vain jääkiekkoseura, joka on olemassa. Esimerkiksi Kaarnan, Pasi Nurmisen ja Ili Varmavuon henkilöhahmot kantavat tiettyyn pisteeseen asti, mutta yhteinen henkinen pääoma on jäänyt liian ohueksi.

Suuresti arvostamani Jarmo Kekäläinen piti pari vuotta sitten tämän seminaaripuheen aiheesta "Kuinka kontrolloida urheilubisneksen asiakastyytyväisyyttä?". Se oli ennen KHL-suunnitelmia.

"Onko meidän bisneksessä kyse vain voitoista ja häviöistä, ja vain voitto kelpaa? Pitäisikö kiillottaa brändiä? Enemmänkin uskon siihen, että joukkueurheilun yleisö on yhteisö, joka elää suosikkijoukkueensa mukana ilot ja surut. Joukkueen brändi on rakennettava vahvojen perusarvojen varaan, silloin tuulet ja tappioputket eivät sitä heiluttele."

Kekäläinen listaa myös asioita pelaajien kasvattamisesta, edustusjoukkueeseen kohdistuvista vaatimuksista ja fanien sitouttamisesta. Tällaisten linjausten myötä jopa möhkälemäinen Jokerit-konserni astuu lähemmäs ruohonjuuritasoa.

Pelicans voi nytkin saada hetkellistä virtaa lippukampanjoilla ja uusilla hauskoilla mainosvideoilla. Todellisen voiman synnyttämiseksi Pelicansin pitäisi kuitenkin ensimmäistä kertaa kunnolla perustella olemassa olonsa lahtelaisille, sillä lahtelaiset tuntuvat saaneen tarpeekseen kiiltokuvista. Ehkä tähän maailman aikaan kaivataan seksin ja trendien tilalle jotakin pysyvämpää ja kotoisampaa? Erätauon business-kilpailun tilalle sympaattisia pikkujunnuja nilkkoihin asti ulottuvissa pelipaidoissaan, ja niin edelleen.

Aito Pelicans-henki kyllä kytee jossain, mutta ilman Pelicans-henkeä Isku Areenalle ei muodostu sitä syytä, miksi kansa hallille vaivautuisi. Onneksi meillä on yleisökato, se pakottaa miettimään aivan perusasioitakin uudelleen, edes pintapuolisesti kuten eilen PelicansTV:ssä.

 

Edellinen kirjoitus >> Loukkaantumiset – syy ja tekosyy

Comments (0) Trackbacks (0)

Sorry, the comment form is closed at this time.

Trackbacks are disabled.