24Lok/14Off

Kiekkokaukaloon vai työvoimatoimistoon?

Pelaaja24102014En usko joulupukkiin, mutta olen kauan uskonut, että ammattiurheilu olisi täyttymys niille, jotka sen tien ovat itse valinneet.

Mikä voisikaan olla parempaa, kuin muuttaa lapsuuden talvien ulkojäähöntsäily aikuisena laveaksi elannoksi? Mennä hallille, heittää läppää ja treenata juuri kiillotetulla jäällä. Nauttia työsuhde-eduista, fanien ihailusta ja pikkujulkkiksen statuksesta. Illan pelissä voittomaalin tekijä olisi koko kaupungin sankari.

Tällä hetkellä Lahti-kaupungissa ollaan siinä onnellisessa asemassa, että nämä asiat suorastaan paistavat etenkin juniorikaartin pelaajien otteista.

Täydellisen leppoisaa unelmaduunia kiekkoilukaan ole, kuten aihetta sivusin vuosi sitten palkkausta käsitelleessä kirjoituksessa, Kuitenkin se on omaan haluun ja osaamiseen täysin perustuva uravalinta. Niin sanotusti koulutusta vastaavaa työtä.

Noin 99 prosentille ammattilaisuuteen yltäminen omassa lempilajissaan lienee elämässä SE juttu. Intohimo, jonka parissa unelmien tavoittelusta ja toteuttamisesta saa rahaa ikään kuin ylimääräisenä bonuksena. Vaan oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että joukossa olisi sellaisiakin urheilijoita, jotka käyvät jääkiekkojoukkueessa vain töissä?

Pidettyäni silmät ja korvat auki useammankin palloilulajin ihmisten keskuudessa olen antanut itseni ymmärtää, että näin todella on. Koska intohimo on kenties lopahtanut, koska ei kenties ole muutakaan ammattia, koska uran jälkeinen pudotus pelottaa, koska lainat on maksettava... Yksi on jo tehnyt päätöksen lopettaa ja aloittaa opiskelut, toisella on jo siviilityö tiedossa. Pelataan vain tienatakseen tarvittavaa elantoa toistaiseksi.

Tällaisten yksilöiden olemassaolo on toki vain todennäköisyys, kunnes toisin todistetaan. Joka tapauksessa se on mielenkiintoinen ajatus, varsinkin otteluelämyksestä nauttivalle katsojalle, jonka silmissä kaikki pelaajat kentällä ovat jokseenkin intohimoisia viihdetaiteilijoita. Mutta sittenkin pieni osa pelaajista saattaa astua kentälle vain siksi, että tekevät työnsä mieluummin rutiininomaisesti siellä kuin vaikkapa autokorjaamolla tai rautakaupassa.

Se voisi myös joskus kummasti selittää, miksi jonkun yksilön ura polkee paikallaan tai miksi tämä ei viitsi venyä upeisiin lausuntoihin median haastattelussa.

Tosin, joulupukkiin ja intohimoisiin pelaajiin uskominen tekee varmasti asioiden seuraamisesta mukavampaa. Noita jälkimmäisiäkin kun lienee kaukalossa, viheriöllä ja parketilla sentään se 99 prosentin enemmistö.

 

Edellinen kirjoitus >> Sebastian Repo – luontainen vaisto

Comments (0) Trackbacks (0)

Sorry, the comment form is closed at this time.

Trackbacks are disabled.