21Lok/11Off

Hän on täällä tänään

Jotta kenellekään ei varmasti jäisi epäselväksi, niin Matias Loppi tekee illalla paluun liigakehiin. Moni odottaa mieheltä samantien mainetekoja, mutta kannattaako niitä odottaa?

Ilmassa on värinää kuin uuden pelaajan saapuessa joukkueeseen. Alkusyksy on sujunut turkoosinutuilta loisteliaasti, positiivisuus on täyttänyt Isku Areenan uumenet ja kantakuppilat. Vielä yhtä uupuu, tervetuloa takaisin ykkössentteri Matias Loppi!

Tavallaan kyse onkin uudesta pelaajasta. Vielä jokunen kuukausi sitten tunnelmat olivat vähän synkemmät. Viime lumien Loppi ei ollut liigaseuran ykkösketjua nähnytkään, pelaaminen oli totaalisessa takalukossa.

Mika Toivolan kanssa kaikki mahdollinen meni puihin, mutta iskikö valmentajan luupääjääkiekko pahimmin juuri älykkääseen taitosentteriin? Paitsi että Loppi oli alunperinkin kyseenalainen hankinta Toivolan alaisuuteen, huomaa Aravirran alaisuudessa pelannut virtuoosi taatusti milloin kiekollisessa pelaamisessa ei ole päätä eikä häntää. Ehkä pelaajan jo ennestään puutteellinen asenne mureni lopullisesti valmentajan ammattivirheisiin, mene ja tiedä. Juuri Lopin kohdalla pudotus pohjalle oli pelityylistä johtuen kaikkein näkyvin. Keväällä oli ajauduttu siihen tilanteeseen, että flegmaatikolla ei ollut enää paluuta Pelicans-koppiin muuten kuin tavaroitaan hakemaan.

Sitten nenä teki oharin.

Matias Loppi ei ole tyhmä jääkiekkoilija. Pelillisesti se todistettiin jo kausilla 05-08, mentaalisesti tänä kesänä. Kuten eilen pohjustin, IS Veikkaajan saamien tietojen mukaan Loppi pyysi oma-aloitteisesti vielä yhtä mahdollisuutta Pelicansilta ja lupasi parantaa asenteensa. Kuinka ollakaan, elokuussa Isku Areenalla kurvaili... ei, vaan teki töitä huipputikkiin viritetty Pelicans riveissään uudestisyntynyt numero 3.

Jälkiviisaana ja näissä tunnelmissa on helppo todeta, että näinhän sen pitikin mennä. Tähän hetkeen Matias Loppi juuri se palapelin puuttuva palanen sekä taidoiltaan että olemukseltaan. Pelicansin senttereistä paras pelinlukija ja puhdasverisin pelikirjan toteuttaja. Tukka sliipattuna tv-kameroiden loisteessa viihtyvä liideri, jonka korvat heiluvat väittäessään etteivät henkilökohtaiset tehopisteet merkitse mitään.

Pelillisesti sudenkuoppa voi olla se, malttaako Loppi pysyä kiekollisena riittävän nöyränä ja suoraviivaisen tehokkaana.

Ylivoimapeliäkään ei voi sivuuttaa tästä herrasta puhuttaessa. Fakta on, että Pelicans ei ole saanut vielä ylivoimalla täysiä tehoja irti Laschista ja Seikolasta. Varsinkin Seikolan laukaisupelotteen vastustajat tuntevat ja osaavat merkata pois. Ympäri kenttää operoivaa Laschia on hieman vaikeampaa merkkailla alivoimaneliössä. Lopin oivallukset toivottavasti vapauttavat varsinkin Laschia playmakerin tontilta maalintekoon, samoin Seikola kaipaa laadukkaita syöttöjä nopeasti tyhjälle tontille eikä vasta sitten kun kärkikarvaaja on jo irronnut neliöstä blokkaamaan. Herkullisin tilanne olisi kiekko Lopin lavassa ja sekä Lasch että Seikola laukaisupelotteena samanaikaisesti, Luttisen tarjotessa vielä maalin edessä kolmannen vaihtoehdon suoriin ohjureihin.

Kaiken keskellä Matska on myös jalkavaivasta palautunut toipilas, jonka vahvuus ei ennenkään ole ollut voimaluistelu. Menivät harjoituspelit kuinka hulppeasti tahansa on realismia, että ensimmäiset pelit kuluvat tempoon totutellessa. Kiikaritehot kymmenen ottelun jälkeen olisivat jo erittäin huolestuttavaa, mutta sitä ennen on pelattava 10 ottelua. Pelicans-juna puskee raiteillaan Lopin keskenkuntoisuudesta huolimatta.

Ja eihän nyt kukaan varmasti odota Lopin olevan kuntohuipussaan lokakuussa ennen kuin edes lumet ovat maassa? Ratkaisuottelut pelataan joskus aivan muulloin.

 

Comments (0) Trackbacks (0)

Sorry, the comment form is closed at this time.

Trackbacks are disabled.