11Lok/12Off

Annetaan pois: ylimääräistä informaatiota

Tieto lisää tuskaa, mutta entä jos itse tieto jää saamatta? Nykyaikainen tiedonvälitys on mullistanut muiden muassa jääkiekkomedian siihen pisteeseen, että oleellisen poiminen tulvan keskeltä alkaa olla ykkösprioriteetti.

Tiistaina oli ohimennen puhetta sisällön ja shown ristiriidasta. Joskus ennen sitä muisti likipitäen kaikkien liigajoukkueiden pelaavan kokoonpanon, jopa kentällisittäin. Muutama vuosi sitten olisin vielä osannut luetella jonkun HPK:n vuoden 2002 joukkueen kentälliset. Siis sen, jossa kakkosketjuna oli Nedved-Kucharcik-Vujtek. Mitä lähemmäs tätä päivää tullaan, alkavat muistikuvat rajoittumaan Pelicansin rostereihin, ja aika hatarasti niihinkin.

Vuonna 2002 tietolähteinä olivat paikallislehdet, kerran kuussa Jääkiekkolehti, kerran viikossa Kiekkolehti ynnä Veikkaaja, muulloin teksti-tv. TV:n maalikoosteita nauhoiteltiin VHS:lle. Tiistainen lenkki Ärrälle lukemaan ilmaiseksi tuoretta Veikkaajaa oli viikon kohokohtia. Nykymittapuulla vaatimattomaan informaatiomäärään paneuduttiin ja keskityttiin. Liigapelaajat, kuten nyt vaikkapa JYPin 170-senttinen oikea laituri Jouni Kulonen, tulivat tutuiksi. Olisikohan pelannut numerolla 28. Googlen mukaan näköjään kyllä.

Osaltaan tutustumiseen vaikutti varmasti SM-liigakokoonpanojen ankara näpyttely pleikkaripelin tiedostoihin ja silloinen hieman rajoittuneempi maailmankatsomus ja -ymmärrys. Vuoden 2013 peliversiossa ne 300 liigapelaajaa ovat valmiiksi luotuina. Ehkä aikakin on kullannut muistoja.

Viikonloppuna pelataan Jokereita vastaan ja hyvä kun osaa luetella edes puolet narrilaumasta. Jokuhan tässä nykymenossa mättää. Informaatio on kasvanut eksponentiaalisesti, mutta tietämyksen määrä tuntuu silti vakiolta, ellei jopa vähenevältä. Tämä siitäkin huolimatta, että olen rajannut lajin seuraamisen SM-liigaan, Mestikseen ja arvokisoihin, korkeintaan vähän Elitserieniin.

Minkälainen pelaaja on esimerkiksi pistepörssin 13. sijaa pitävä KalPan Artturi Lehkonen? Tämä varmaan pitäisi jo tässä vaiheessa tietää, kun tarjolla on noin 10 uutisportaalia, liigan ja seurojen nettisivut videotuotantoineen sekä tukku kausiennakkolehtiä. Onnekkaimmilla kaikki kulkee jo mukana taskussakin. Vielä kun ehtisi lukemaan.

Tässä varmaan kiteytyy jonkinlainen nykyajan dilemma. Kehitystä vaaditaan ja pitääkin vaatia, mutta kehityksen lopputulos ei välttämättä ole täysin toivottu. Lukemattomat mediat ovat jääkiekon apajilla, mutta tällä tahdilla tulevaisuudessa lätkäfanin pääkopan pitää kasassa vain kyky suodattaa ylimääräinen roska pois.

Vähemmän skandaaliotsikoita ja nettilinkkejä, lisää kävelylenkkejä Ärrän kautta.

PS. Viime kaudella kirjoittelin välillä torstaisin "Lyhyet"-otsikolla sekalaisista kiekkoviikon aiheista. Jääköön pois. Kirjoitetaan kunnolla yhdestä aiheesta kerrallaan silloin kun kirjoitetaan.

Filed under: Liiga, Media, Viihde Comments Off
Comments (1) Trackbacks (0)
  1. Sä tuut vaan vanhaks, ja dementia alkaa vaivata…


Trackbacks are disabled.