19Syy/12Off

Itkua, parkua jatkuvaa

Jälleen kerran lienee syytä olla tyytyväinen siihen, kuinka vahvoja tunteita Pelicans seuraajissaan herättää. Varsinkin ne negatiiviset pulpahtelevat aika nopsaan pintaan - nyt kun "Mestis-Ilveksellekin" hävittiin.

Vitsit ovat siis vähissä, mutta mikä oikein mättää? Kapeakatseisinta olisi kaataa syyt muutaman yksittäisen pelaajan niskoille. Nyt jo varmaan arvaattekin, että tämä on juuri se yleisin keino, jolla kirjoittajat internetin virtuaalikaukalossa asiaa käsittelevät. Sillä ja sillä ei putki kulje, tuolla ja tällä eivät mene syötöt lapaan.

Oma mielipiteeni on se tylsä vaihtoehto, että Pelicans vain yksinkertaisesti on piirun tai kaksi viimevuotista heikompi jokaisella osa-alueella - ainakin toistaseksi. Joukkue on treenattu tukkoon, pelitapa on kaukana tavoitellusta formustaan, yksilötasolla laatu on laskenut loukkaantumisista ja siirtomarkkinatappioista johtuen. Kuten totesin, tämä on se tylsä lähestymistapa, johon ei sisälly ranteiden nirhaamista tylsällä veitsellä.

Lämpimät onnittelut itään Pekka Tirkkoselle, jonka liigavalmentajan ura on lähtenyt komeasti käyntiin. Realismia toisaalta on sekin, että alemman kastin joukkue uuden valmentajansa alaisuudessa harvemmin lähtee hakemaan kuntopohjaa pudotuspeleihin, vaan ennen kaikkea hyvää starttia kauteen. Kuulostaako tutulta, Pelicans syksyllä 2011?

Esposito on tuloillaan (kuva © sm-liiga.fi)

Pelillisesti eilinen Ilves-ottelu oli kurjaa katsottavaa, ilman mitään viitteitä totutusta kiekkokontrollista. Aivan kuin hyökkäyspelaamisesta olisi jätetty yksi väliporras pois ja pyritään ainoastaan pelaamaan mahdollisimman nopeasti pystyyn. Tämä johtaa hätäisiin ja liian vaikeisiin ratkaisuihin, mikä edelleen johtaa epävarmuuteen.

Se, että esimerkiksi puolustuksessa Antit Ylönen ja Jaatinen ovat pahoissa vaikeuksissa, on vain seuraus tästä kaikesta. Kyseiset pelaajat - joista kauniisti sanottuna Ylönen on luokkaa kolleegansa parempi puolustaja - joutuvat joka tapauksessa pelaamaan liigatasolla taitojensa ylärajoilla, mutta joukkueen ollessa sekaisin se heijastuu ensimmäisenä juuri heihin. Sama pätee maalivahteihin, joilla alkaa koppi tarttua heti kun marjamäet eivät seiso takatolpalla vapaana.

Hyökkäyspäässä lähinnä Radek Smolenak ja Pekka Jormakka pystyvät raikkaaseen pelaamiseen. Mielenkiintoinen pointti onkin, että heillä on takanaan vajaa harjoitusjakso. Pohjoisamerikkalaisista Angelo Esposito väläyttelee, mikä on äärimmäisen tärkeä merkki ja tuo luistelutaito tulee vielä tekemään tuhojaan. Hänen kanssaan tarvitaan nyt ainoastaan kärsivällisyyttä ja ketjukaverit samalle aaltopituudelle. Olisivatko Smolenak ja Jormakka vastaus tähän?

 

Comments (6) Trackbacks (0)
  1. Joukkue joka ottaa mustelmia ja pari tikkiä.
    Pelaa joukkueena, jokaisessa tilanteessa sen 60min yleensä voittaa.

    Miinukset ensin
    Peli kestää ainakin 60min (jos on kahdella maalilla johdossa niin ei olla vielä voitettu, ennenkuin loppusummeri soi!)
    Joko uudet hemmot ei oo sisäistäneet Suikkasen pelikirjaa vielä tai ne on vaan hitaitta.
    Ei kaivata uusia Yorkkeja joukkueeseen.

    + Vuorossa Smolenakille vois antaa sen sopimuksen, eli nimi alle ennen kuin muut vievät.
    + Latvala paikkaa monen muun virheet, kokemuksen kautta.
    + Nuoriso ottaa hyvällä asenteella Tavi,Jormakka, Esposito, Pietilä, Pöyhönen.

    Ihan oikeesti fani laidan ulkopuolella katsoo ottelu tuloksia ennen kuin vaivautuu halille. Niin se on aina mennyt Eli kun peli ei kulje ei kulje myöskää yleisö otteluihin.
    On sitten itkua tai purnausta mutta alku kausi (3-peliä) on mennyt alle sen mitä kansa odotti tältä nykyiseltä joukkueelta. Lahtelainen yleisö tottuu helposti siihen menttaliteettiin että voitetaan kaikki.
    Niihän siinäkävikin yhtä joukkuetta lukuun ottamatta viime vuonnakin.

    Olen vain itse sitä mieltä että SUOMESSA muissakin joukkueissa pitäisi ajaa nuoria pelaajia liigaan senkin uhalla että tulee välillä tukkaan tunteella. Pelicans on ottanut tietoisen riskin hommaamalla Nimi ukkoja mut aika vanhoja.
    Mut eilinen peli telkassa paneudun siihen mitä näin. Eli onko joukkueella huono henki vai jokin muu lukko kun edelliseen kauteen, koko asenne on muuttunut onhan ukotkin vaihtunee joka osaalueella. Mut noi on kuitenkin ammattilaisia hommassaan Ei siin pitä painaa pelaako saipassa vai pelsuissa. Aina pitää pelata 110% peliä silloin homma toimii.

    Ja taas saa kommentoida.

    • Toki jokaisella katsojalla on oma tyylinsä seurata ja arvioida joukkuetta, eikä mikään niistä ole oikea tai väärä tapa. Paitsi silloin jos heikoista otteista haukutaan aivan väärää puuta, mutta eipä tämä blogi ole mikään virallinen totuus, vaan yhden katsojan mielipide.

      Nuorten sisäänajoa kyllä aika ansiokkaasti tehtiinkin Pelicansissa varsinkin Aravirran aikana, mutta parantunut taloustilanne + Suikkanen eivät ole se otollisin yhtälö junioreille. Suikkaset ja Rautakorvet ovat valmentajia jotka haluavat ainoastaan voittaa, joukkueet kootaan sillä ajatuksella ja ei sitä kai huippu-urheilussa voi kovin vääränäkään pitää. Ja toisaalta Pelicansissakin 100-prosenttisella varmuudella nostetaan oma junnu liigajoukkueeseen jos on riittävän hyvä pelaaja, mutta Jesse Saarisen ja Mikko Kousan tasoisia lupauksia ei ole viime aikoina paljon näkynyt, paitsi tietysti Pietilä joka pelaakin nyt säännöllisesti.

  2. Kyllähän se nyt niin vaan on että pelicans on TÄYSIN eri joukkue kuin viime vuonna. Aivan sama onko joukkue NHL:ssä vai sm-liigassa nii jos vaihdetaan n. 50% pelaajista niin kyllä siinä menee hetki ennen kuin palaset alkavat loksahtelee kohillee. Ei Suikkanenkaan ole mikään ylijumala. Tosin tämä o vain oma mielipide asiasta.

    • Näinhän tämä menee, että kärsivällisyyttä toivoisi kanssa kannattajissa. Olen täysin varma että seuraavassa kotipelissä kuuluu tietyn harmaantunee käppyrä-ukon koominen huuto(katsomo A5), joka on satavarmasti negatiivinen ja helvetin ärsyttävä. Kyllähän nyky joukkeesta huomaa sen jo mitä on Suikkanenkin toitottanut eli jäljessä ollaan harjoittelusta ja (yli)kovaa meneminen harjoituksissa on ollut tietoinen veto. Onneks SM-liigaa EI voiteta syys-lokakuussa. Eteenpäin…

      • Käppyrä-ukko on muuten hieno mies. Hyväntahtoista naljailua ei pidä sekoittaa silkkaan negatiivisuuteen. Jos joukkueella tämä haparointi jatkuu pitkään, niin sietää sieltä vähän välihuutoja esittääkin, useimmitenhan ne kohdistuvat kuitenkin vastustajan pelaajiin.

  3. Ne parhaat huudot kuuluu klubista. ;)
    Mut parantaa pitää.


Trackbacks are disabled.