18Tou/12Off

Meidän Peli(kirja) – miksi ja mitä varten?

Kuten alkuviikosta tulikin jo tarinoitua, niin meneillään olevien MM-kisojen toinen pääpuheenaiheista on ollut niin sanottu Meidän Peli. Tosipelien vihdoin alettua pääpuheenaiheisiin toivottavasti nousee myös itse jääkiekon kenttätapahtumat. Mutta mitä tämä Meidän Peli on oikein miehiään?

Useamman vuoden pelikirjakeskustelua seuranneena kuluvan kevään hehkutus tuntuu jopa vanhan kertaukselta, mutta asia on äärimmäisen tärkeä. Nyt on siis kehitetty Meidän Peli, jonkinlainen suomalainen tapa toteuttaa jääkiekkoa. Siihen asti varmaan kaikki pysyvät kärryillä. Osuvasti huomenna Helsingissä pelataan Daavidin ja Goljatin kamppailu Suomi-Venäjä, jossa nöyrä joukkuepelaaminen kohtaa individualistisen taiteilun. Sanomattakin on selvää, että erityisesti venäläisten hyökkääjien yksilötaito aivan eri sfääreissä kuin suomalaisten.

Pallopeleissä on se ikävä lainalaisuus, että useimmiten ja todennäköisesti taitavampi voittaa. Ei aina, mutta vähintään kuusi kertaa kymmenestä. Suomen jääkiekkomaajoukkueen historia on valitettavasti niukkojen tappioiden historiaa. Omilla vahvuuksilla - työmoraalilla, kollektiivisella joukkuepelillä ja taistelulla - on usein päästy hyvin pitkälle, mutta maalin tappiosta jää aika pitkä matka maalin voittoon. Kun aina vain puolustetaan, vastahyökätään ja taas puolustetaan, niin voittamisen todennäköisyydet ropisevat maalintekopaikkojen muodossa vastustajan vaakakuppiin.

Sitten sadatellaan, että "jos oltaisiin joka paikasta tehty maali, niin oltaisiin voitettu".

Meidän Peli on mahtavaa vastalääkettä Suomi-kiekon helmasynteihin. Nyt Suomi pyrkii olemaan se, joka ensin kontrolloi kiekkoa, välissä puolustaa ja ottaa taas kiekon haltuunsa. Pelaajat pääsevät pelaamaan, eli pitämään kiekkoa ja hallitsemaan pelin virtausta. Se voi näyttää välillä hitaalta ja tylsältä, mutta se on voittavaa jääkiekkoa. Ironisesti Meidän Peli myös sisältää sellaisia elementtejä, jotka samalla mahdollistavat myös jopa entistä paremmin fyysisen kamppailujääkiekon pelaamisen. Taklaamaan ehditään, kun ollaan joka hetki tapahtumien ytimessä eikä monta metriä myöhässä.

Nyt Suomi on myös jääkiekon kehityksen keihäänkärjessä. Lajia on kansainvälisesti viety viime vuosina hienoon suuntaan 90-luvun pystypainiin ja kahvaamiseen verrattuna. Nykyjääkiekolta vaaditaan yhä fyysistä elementtiä, mutta ennen kaikkea taitoa ynnä luisteluvoimaa. Ne pääsevät oikeuksiinsa silloin, kun joukkue hallitsee kiekkoa ja pelin virtausta. Pelitapa on myös erittäin vaativa, minkä takia monet Suomen pelaajista joutuvat pelaamaan aivan taitojensa ylärajoillaan.

Ei kannata tukehduttaa itseään ylianalysoinnilla. Yksinkertaistettuna Meidän Peli on muutos suomalaisessa pelikulttuurissa. Se on järkevää jääkiekkoa, jossa koko viisikko ja koko kentän ala käytetään hyödyksi parhaalla mahdollisella tavalla kulloiseenkin pelitilanteeseen reagoiden. Hyökätään viidellä, puolustetaan viidellä.

Niillä opeilla Daavid lähtee huomenna itseluottamusta uhkuen sekä kiekkoa lapaansa janoten hallitsemaan Goljatia. Ei vain yrittämään parhaansa ja odottelemaan viimeistä kuoliniskua loppuminuuteilla, vaan ottamaan todennäköisyydet puolelleen.

Sitä on suomalaisen jääkiekon nerous 2010-luvulla. Myös järkevämmin pelaava vajaataitoinen voi voittaa kuusi kertaa kymmenestä.

Filed under: Media Comments Off
Comments (5) Trackbacks (0)
  1. Jos Suomi on ”kansainvälisen kehityksen kärjessä”, miksi Ruotsi hylkäsi samaisen metodin jo aiemmin? Kysessä on joukkueorientoitunut taktiikka, jossa kiekkokontrollilla minimoidaan taidon ja koon puutteita. Altavastaajien taktiikka 5 man unit-hengessä. Tärkeintä on joukkuepelaaminen. Kaikki muu on suomalaista sisäsiittoista höpöhöpöä.

    • Voihan se tietysti niinkin olla. Jos Ruotsi löysi paremman metodin ja yhdistää sen käytössään olevaan pelaajamateriaaliin, niin tiedossa lienee aikamoista dominointia lähivuosina. Pääasia ei tietysti ole olla kehityksen kärjessä, vaan pelata optimaalisella pelitavalla käytössä olevaan materiaaliin nähden ja niin Suomi mielestäni tällä hetkellä tekee. Ja taatusti pelaa suhteessa vastustajiin järkevämmin kuin takavuosina.

  2. Ja taas odotetaan vuosi että saadaan karvaasti pettyä. Olihan se odotettavissa tuolla joukkeella että menestystä ei voi tulla. Kuka saatanan tunari valitsee jokavuosi aina ne Kapaset ja vanhan kehäraakit joukkueeseen. Eli tommoset kiiskiset ja muut jotka eivät ole vielä saavuttaneet mitään ovat se avain nousuun tulevina vuosina. Ne jaksavat yrittää jokaisessa vaihdossa 110% sesti. Nuoret pelaajat oppivat Jalosen paskan pelikirjan helposti ja noudattavat sitä ehdoitta, näin menestystä ei tule. Jokos ensivuoden jälkeen Kai Suikkanen ottaa pestin itselleen niin voi vaikka tullakkin tulosta. Miksi vuodesta toiseen pitää hakata päätä seinään ja mennä saman vanhan pelikirjan mukaisesti.
    Kaipa kaikki joukkueet ottavat selvää edellisenvuoden MM- mestarista oppia ei se vaan mene niin että vuodesta toiseen pärjää vanhoilla metodeilla. Nyt ei kuitenkaan eletä Neuvostoliitossa, vuonna 1980. Silloin mentiin vanhan pelikirjan mukaisesti vuosikymmeniä ennen kuin muut älysivät kopioida parhaat puolet ja soveltaa niitä oppeja omissa pelikirjoissaan.
    Joten josku nyt otettaisiin vähän videomateriaalia käyttöön ja ens vuodeksi kopioitasiin suomenkijn pelikirjaan uusia oppeja.

    Ja uusia ukkoja kehiin joilla on halua näyttää koko maailmalle että emme ole pudonneet kehityksen kelkasta.
    Vaan voimme olla edelleen se voittava joukkue.

    • Eikös Suomessa ole aina odotettavissa, että menestystä ei voi tulla? Ja jos tuleekin, niin se on väärin menestytty tai maailman parhaat eivät olleet mukana tai…

      Aika jännää tekstiä ”saatanan tunari” Jalosesta ja Niko Kapasesta, jotka toivat vielä vuosi sitten kultaa Suomelle. Kuulostaa ihan siltä, kuin tässä olisi tapahtunut jokin katastrofi. Toki pettymys oli jäädä 4. sijalle, mutta mestaruus alla ja kotikisat ei myös ole mikään helpoin lähtökohta.

  3. No ei tuossa nyt Jalosta ainoastaan syytetä vaan tätä Kummolan koko klaania jotka ovat kultapossu kerhoa, Erotettuna Nupe tosta porukasta.
    Voin kertoa et toi 4.sija oli aika odotettu jo ennen kisoja. En uskonut koskaan että Suomi olisi tällä joukkueella pärjännyt eikä tule pärjäämään joss sama tahti jatkuu.
    Eli bointtihan oli se et pelikirja menee uusiksi aika isolta osalta, jos meinataan pärjäta paremmin kuin muut huippu maat.

    Olisiko jo aika uudistaa joukkuetta ja koko johtoa, mä en voi ymmärtää et joku ”’tun kummola häärii johdossa vuodesta toiseen. Lisäksi on nämä muut kandinaatit jotka nauttivat aika hyvää palkkaan näyttämällä naamaa kahdessa haastattelussa kisojen aikana.
    Esim. Juti ei tainnu olla kertaakaan missään foorumissa, se taitaa olla jo niin iso ettei mahdu ees laajakuvaan. ;)

    Voitas ottaa Summanen takas ni tulostakin tulis. Summanen valittiin vuonna 2003 valmentamaan Suomen jääkiekkomaajoukkuetta, ja saavuttikin menestystä. Suomi saavutti toisen sijan jääkiekon maailmancupissa 2004. Joka on minun mielestäni paras saavutus koska silloin oli kaikkien aikojen parhaat kisatkin, kaikista maista oli huiput paikalla.
    Summanen erotettiin erimielisyyksien vuoksi lokakuussa 2004 tais olla muutama lasi nilkka litmanen joukkueessa joille ei kuri miellyttänyt jos ei osaa median kannsa touhuta niin siihen pitää palkata joku semmonen joka sen taitaa Esim. Juti olis tähän hommaan helvetin hyvä. ”nuuskaa huuleen ja mediassa ainoastaan hyvää sanottavaa muutenkin. kuten viimevuoden kultapossu juhlatkin sen näytti.

    Mutta katsotaan nyt olisko aika katsoa uus tiimi koko hommaan ajattelin ehdottaa Sinua päävalmentajaksi. Mutta puidaan keskustelua sitten myöhemmin. joss jaksetaan.

    Vasenlaita siirtyy nyt kauden alkuun saakka sivuun, keskittyen massan keruuseen, lukien kuitenkin blogiasi.


Trackbacks are disabled.