18Maa/12Off

Runkosarja päälaellaan

Melkein kaikki on jo sanottu, mutta lisätäänpä vielä jotain. Vaikka nälkä onkin syödessä kasvanut hurjaksi, niin realismin silmin tarkasteltuna pelikaanien runkosarja lähenteli täydellisyyttä. Seuraavaksi turhat kitinät sivuun ja kohti pudotuspelejä.

Näihin esimerkkeihin tiivistyy se upea asia, että Kai Suikkanen on Pelicansin valmentajana. Siinä missä luuserin käsissä joukkue on vain osiensa summa ja kahden metrin syötöt menevät kolme metriä ohi, ulosmittaa voittava valmentaja pelaajistaan kaiken mahdollisen ja vähän enemmänkin - joukkueesta hitsautuu kokonaisuus joka on enemmän kuin osiensa summa. Jotkut kutsuvat sitä ylisuorittamiseksi.

Ja ylisuorittaminen johtaa usein voittokulkuun.

Näin kirjoittelin syksyllä loisteliaiden harjoitusotteluiden jälkeen ja ennen kauden alkua. Ennusmerkit olivat kaikkien nähtävillä, mutta harva - itseni mukaanlukien - jaksoi uskoa runkosarjan täydelliseen onnistumiseen. Sellaiseksi kakkossija on kaiketi laskettavissa. Tappara-ottelun päätössummerin törähdys hiljensi viimeisimmätkin narisijat, kun sijoitus oli selvinnyt ja parin ottelun surffausvaihde häipyi yhtä nopeasti kuin oli ilmestynyt. Ykköstilaakin tarjottiin hopeatarjottimella, mutta ero on lopulta marginaalinen, eikä vaikuta kotietuun kuin aikaisintaan finaaleissa. Pelicans lähti kauteen haastajana, ja on siinä asemassa edelleen.

Sittenkin runkosarjan ykköstähti (kuva: © sm-liiga.fi)

Joukkueen sisäiset asetelmat keikahtivat kauden mittaan päälaelleen. Maalivahtiosastolla, jonka piti olla ylivoimainen tukipilari, Niko Hovisen kautta sävyttivät pikkuvaivat, perheenlisäys ja lievä ailahtelu, kun taas Joonas Kuusela napsi voittoja toisensa perään, mutta ei ole saavuttanut joukkueen täydellistä luottamusta. Samalla hyökkäys nousi parhaaksi puolustukseksi Ryan Laschin ja Justin Hodgmanin johdolla. Vertailu on vaikeaa ja turhaakin, mutta keväällä nousseesta Hodgman-hypestä huolimatta Lasch oli ehdottomasti runkosarjan Pelicans-hahmo. Tasaisen hyvä (pisin tehoton jakso 4  ottelua), äärimmäisen ahkera, pelikurillisesti nöyrä ja selvästikin pidetty pelaaja joukkueessa. Maaliskuun alkupäivinä Pelicans kaatoi peräkkäin Jokerit, JYPin ja Ässät, joissa Lasch oli mukana naulaamassa yhdeksää maalia.

"Laschikin on puukengät jalassa ja cowboy-hattu päässä 160 senttiä, niin ehkä sen takia se NHL-kutsu ei ole vielä käynyt", sanoi Suikkanen Radio Rockin haastattelussa tällä viikolla.

Suurin ja tärkein keikautus tapahtui kuitenkin sarjataulukossa, kun surkea 14. sija kääntyi sensaatiomaiseen kakkostilaan. Kasassa on kaikkien aikojen lahtelainen jääkiekkojoukkue, mutta ennen kaikkea se on helvetin hyvin valmennettu.

- - -

Näinhän sitä tuli veikkailtua syksyllä (suluissa montako sijaa veikkaus meni pieleen).

1) HIFK (2)
2) JYP (2)
3) Jokerit (3)
4) Kärpät (3)
5) Lukko (4)
6) Ässät (1)
7) Pelicans (5)
8) Blues
9) Ilves (5)
10) HPK (3)
11) KalPa (10)
12) TPS (2)
13) SaiPa (2)
14) Tappara (2)

- - -

Kausi 2011-2012 oli myös siinä mielessä historiallinen, että Jukka Koivua ei palkattu mihinkään seuraan kesken kauden.

Tosin Lukko, Tepsi ja Ilves ovat yhä pelissä mukana.

Comments (0) Trackbacks (0)

Sorry, the comment form is closed at this time.

Trackbacks are disabled.