22Tam/12Off

Kritiikki, tuo ammattilaisjääkiekon varjopuoli

Viikonlopun saldona kaksi isoa voittoa Jokereista. Tommi Paakkolanvaara nousi ratkaisijaksi ja Pelicansin Jekyll & Hyde, Vili Sopanen, vastasi lauantain Uuden Lahden haastattelussa kauden mittaan esitettyyn kritiikkiin.

Viikonlopun kuumin pelikaani (© sm-liiga.fi)

Ensin kuitenkin piipahdus Isku Areenan perjantai-iltaan. Jossain toisen ja kolmannen erän välimaastossa olin valmis luovuttamaan kolme pistettä kohti Helsinkiä. Niin vain Pelicans tuli kolmanteen erään täydellä höyryllä ja näpäytti epäilijäänsä. Peli näytti jälleen kerran sen totuuden, että etenkin silloin kun homma yleisesti toimii, kannattaa asiaansa uskoa loppuun asti. Samalla Jokerit jäätyi totaalisesti ja Hodgmanin tasoitusmaalissa jokeripakki Teemu Eronen pääsi verestämään vanhoja muistoja, kun vastustajan isokokoinen hyökkääjä paineli ohi maalintekoon.

Voittolaukauskisassa Tommi Paakkolanvaaran kylmä suoritus ei sinänsä tullut yllätyksenä. Kuuleman mukaan mies on treenannut läpiajoja isot määrät, ja se näkyy suorituksissa.

Lauantain vierasvoitto oli taas hieno venyminen Pelicansilta. Tasokas ottelu, vaikkakaan ei erityisen viihdyttävä. Ryan Laschin patenttirankkarilla lisäpiste Lahteen, kun toisessa päädyssä Niko Hovinen nol(l)asi kotijoukkueen hyökkääjät toistamiseen.

Merkittävää oli Kai Suikkasen kommentointi sunnuntain ESS:ssa:

- Olimme aika puhki. Pelasimme pitkälti kolmella ketjulla, mikä johtui siitä, että vastustajakin pelasi. Emme oikein uskaltaneet peluutta (Matias) Lopin ketjua heidän vaarallisiaan vastaan.

Ketjun oikean laidan monitoimimies Janne Tavi kellotti 12 minuuttia, mutta Lopin (7:46) ja Blomqvistin (6:46) peliajat todella jäivät vähiin. Jokaiselle ansionsa mukaan, sanotaan. Tällä hetkellä Loppi ja Blomqvist ovat joukkueelleen turhakkeita, joista ei ole hyötyä millään pelin osa-alueilla. Ilman pitkähköä loukkaantumislistaa miehiä tuskin nähtäisiin kokoonpanossa.

Samassa kategoriassa on myös Vili Sopanen lillunut pitkät pätkät tällä kaudella. Lauantain Uudessa Lahdessa mies kommentoi kritiikkiä:

– En osaa sanoa enempää. Antaa anonyymien kirjoitella, helppohan se on huudella nimettömänä, Sopanen tuhahtaa.

– Tuollaiset jutut voi jättää omaan arvoonsa. Aika katkeraa porukkaa.

– Kyllä tässä niin paljon tehdään kuin pystytään. Antaa ihmisten kirjoitella ihan vapaasti, niin paljon kuin sielu sietää.

Sopanen ei totisesti ole valinnut sitä helpointa reittiä harjoittaessaan ammattiaan tuhansien katsojien edessä ja pelatessaan tyylillä, jota perusraatajien Suomessa ei muutenkaan ole koskaan ymmärretty. Ongelmana vain on hyvän ja huonon päivän valtava ero. Siinä missä useimmat joukkuetoverit esiintyvät liki jokaisessa ottelussa intensiivisesti ja tuloksekkaasti, näyttää numero 15 olevan ajoittain henkisesti jossain aivan muualla kuin liigapelissä. Menee veltosti tilanteisiin, ei saa kahden metrin syöttöjä perille tai edes osu välttämättä kiekkoon ollenkaan.

Tuon taitotason pelaajalla kyse ei voi olla mistään muusta kuin huolimattomuudesta ja huonosta valmistautumisesta. Sen kritisoiminen ei ole katkeruutta, vaan pelin lainalaisuus. Edes supertähti Hovinen ei ole kritiikin yläpuolella, vaan oikeastaan suurten odotusten takia pieniäkin pomputteluja katsotaan suurennuslasilla.

Kuinka pitkällä ikuinen lupaus jo olisikaan, jos kykenisi pelaamaan joka ilta sillä tasolla mihin me kaikki tiedämme hänen parhaimmillaan pystyvän? Viime peleissä tiettyä ryhdistäytymistä on nähty, mutta taas huomisesta eteenpäin tason säilyminen on yhtä varmaa kuin ranskalaisen auton käynnistely pakkasella.

Ja kun tässä keskustelussa päätössummeri törähtää, sulkeutuu ympyrä väistämättä siihen tosiseikkaan, että nämä katkerat nettikriitikot osaltaan maksavat Vili Sopasen ja kaikkien muidenkin Pelicans-pelaajien palkan. Pääsylippu Isku Areenalle oikeuttaa sekä aplodeihin, että vihellyksiin.

Comments (0) Trackbacks (0)

Sorry, the comment form is closed at this time.

Trackbacks are disabled.