29Elo/13Off

Lätkäfraaseja suomennettuna

Jääkiekon ympärillä pyörivä mediamylly mankeloi kameroiden ja mikrofonien edessä esitettävät kommentit usein latteaksi nollapuheeksi. Määrä vähentää laatua ja lööppijulkisuuden pelossa omia oikeita mielipiteitä kierrellään kuin katti kuuma puuroa. Seuraavassa suomennetaan haastatteluissa vilahtelevia perusfraaseja.

"Emmä oo näitä (sopimusasioita) kyllä miettiny vielä yhtään. Katotaan sitten kauden jälkeen että missä pelataan."
= Tein joulukuun alussa sopimuksen toiseen joukkueeseen ja ajatukset karkailevat vähän väliä jo ensi kauteen, kun ei täällä tämän enempää panosta enää ole. Olisi ehkä pitänyt viivyttää sopimuksen tekoa, nyt kun olen saanut muutaman maalin aikaiseksi.

"No ei niitä tilastoja tule kyllä juuri katsottua. Ei ne omat pisteet paljoa lohduta jos joukkue häviää."
= Tarkastan ottelun tilastot jokaisen pelin jälkeen viimeistään kotona ja niin tekevät kaikki muutkin pelaajat. Kyllähän se tappionkin jälkeen lämmittää, jos on tehnyt pari-kolme pinnaa pelissä, ja sisäisen maalipörssin johtajana on jo vähän varaa huudella kopissakin.

 "Parempi kun ei lehtijuttuja lue ollenkaan. / Lopetin lehtijuttujen lukemisen jo monta vuotta sitten."
= Tottakai seuraan mediaa lehdestä tai sähköisesti kuten kaikki muutkin ihmiset. Joskus tsekkailen mitä keskustelupalstoilla kirjoitetaan. Hyvin menneen pelin jälkeen tulee lukaistua otteluraportti vähän tarkemmin, josko oma nimi vilahtaisi jossain. Äitikin kerää lehtileikkeitä ja muistuttelee niistä silloin tällöin.

"Kopissa erätauolla jätkien kanssa päätettiin että nyt käännetään tämä voitoksi."
= Joka erätauolla siellä keskenään tsempataan, tyyli vain riippuu pelin tilanteesta. Aika monta kertaa on hävittykin, vaikka on toisin "päätetty".

"Kesällä harjoiteltiin kyllä kovaa."
= Alkukesästä tuli vedettyä kaljaa ja makkaraa sen verran, että niitä lisäkiloja piti sitten pudotella aika kiireellä ennen joukkueen testejä. Eipä niistä kestävyysarvoista sitten juuri kehuja tullutkaan, mutta penkistä nousee sama mikä viime vuonnakin.

"Joukkuehenki on pysynyt ihan hyvänä."
= Viimeksi viime viikolla v-ttuiltiin puolin ja toisin tuon yhen k-pään kanssa, kun ei se osaa olla hakkaamatta käsille edes treeneissä ja pistää lämmittelyssä syötötkin ihan minne sattuu.

"Jokaista peliä lähdetään voittamaan ja katotaan sitten keväällä mihin se riittää."
= Kaikkihan tässä tietää, että pudotuspeleihin nouseminen vaatisi pieniä ihmeitä. Pari tappiota putkeen niin se on siinä.

"Sama se kuka Turakainen siellä kentällä menee."
= En minä edes tule joukkuetta valmentamaan, ellen tiedä saavani käyttöön vähintään top6-luokan pelaajabudjettia.

"En nähnyt tilannetta."
= Kyllähän siinä meidän miestä vedettiin selästä niin, että teki mieli lähettää joku ajokoira perään vähän kouluttamaan.

"Pyrimme näin paremmin palvelemaan fanejamme ja muita sidosryhmiä."
= Pystymme tällä tavoin lisäämään mainoksia ottelutapahtumaan.

 

PS. Lauantaina ilmestyvässä Uusi Lahti -lehdessä lisää mietteitä asian tiimoilta ja siitä, miten sosiaalinen media on laajentanut kommentointia.

Filed under: Media, Viihde No Comments
24Kes/13Off

Juhannuksen Supertriplassa ei täysosumia

Jatkoaika.comin keskustelupalstalla jo perinteeksi muodostunut Juhannuksen Supertripla veikattiin tuttuun tapaan ennen keskikesän juhlaa. Mustan huumorin kukkaa viljelevässä kisassa tehtävänä on veikata juhannuksena menehtyneiden lukumäärä kolmessa eri kategoriassa: hukkuneet, liikennekuolemat ja tapot.

Tämän juhannuksen vielä vahvistamaton voittorivi on 7-7-1. Alustavassa voitonjaossa ei löytynyt täysosumia, joten potti - hieman mainetta ja kunniaa keskustelupalstalla - siirtyy ensi kesään.

Synkästä aiheestaan huolimatta Juhannuksen Supertripla toimii harmittomana kesäviihdykkeenä keskellä kiekkofriikkien yhteistä lomakautta. Pientä piristystä kaipaisi myös koko juhlivaa Suomea uutisoiva media. Nykyisin enemmän ja vähemmän kyseistä toimialaa edustavana jaksaa huvittaa se tapa, jolla juhannuksen ja joulun kaltaisia massatapahtumia uutisoidaan.

Tänään Etelä-Suomen Sanomat pisti juhannuksen pakettiin:

"Toistakymmentä uhria vesillä ja teillä

Juhannus: Juopuneet törmäilivät, tappelivat ja pahoinpitelivät. Liikenne hidastui nelostiellä. Paluuliikenne jatkui vilkkaana myöhäiseen iltaan asti."

Sama homma on festareiden kanssa. Jos Summer Up kerää parin viikon päästä Lahteen 30 000 ihmistä nauttimaan musiikista, kesästä ja kanssaihmisten seurasta, lätistään mediassa ruuhkista, poliisin kiireistä ja roskaamisesta. Taas oli jossain hajoitettu jotain, varastettu jotain ja hakattu joku.

Jokin tässä nyt on vinksallaan. En ymmärrä miten kukaan jaksaa enää edes lukea näitä uutisia, kun media on tätä täynnä päivästä toiseen. Vai onko se vain niin, ettei esimerkiksi otsikko "4,5 miljoonaa suomalaista vietti juhannusta iloisissa merkeissä" kiinnosta ketään.

Olen pikkuhiljaa leikitellyt sillä ajatuksella, että vastaava kirjoittelu siirtyisi pikkuhiljaa myös urheilun puolelle. Jääkiekko-ottelun tuloksenakin voitaisiin ilmoittaa kuolleet - tappelut - väkivaltaiset jäähyt. Tai jos oikein esimerkkiä seurataan, niin ei käsitellä itse peliä lainkaan, vaan siirretään uutisointi hallin katsomoihin ja käytäville: montako humalaista jouduttiin 5000 katsojan seasta poistamaan, tuliko peltikolareita parkkipaikalla?

Pesäpallossahan tulee jo luonnostaan kuolleita ja haavoittuneita ihan pelin sääntöjenkin perusteella. Ketä ne juoksujen määrät kiinnostavat kun voidaan taivastella jotain aivan muuta?

Että tällaista tällä kertaa. Urheilu on siitä mukava asia, että itse asian ytimeen pääsee hyvin helposti ja yhtä helposti kaikki epäoleellinen jää sillä hetkellä taka-alalle. Välillä kun tuntuu, että tässä maassa juuri se oleellinen tuntuu aika usein olevan hukassa.

Oleellisen parissa ollaan taas noin kuukauden päästä turkoosiksi stailatulla Isku Areenalla:

[kuva: https://www.facebook.com/LahdenPelicans]

14Kes/13Off

Brädi vs. Poju 6-0 (3-0, 1-0, 2-0)

Muistatko vielä tämän umpisurkean biisin?

Ei se mitään, sillä viimeistään nyt ei tarvitsekaan, kun Lahen poika Brädi taklaa jyväskylän nappiverkkaripojun Jämsän kautta himaan tuoreella umpilahtelaisella biisillään. Mastokaupungin urheiludiggareille tarjotaan mm. hyvä paikka yleissivistyksensä mittaamiseen, kun videolle marssitetaan pitkä liuta tämän päivän joukkue- ja yksilöurheilun suuruuksia.

Rock-henkisiäkin hemmotellaan lopun kitarasoololla, joita kuulee nykymusiikissa aivan liian harvoin. Mainittakoon, että Pojun tekeleestäkin sellainen löytyy, koska luultavasti et pystynyt kuuntelemaan rainaa loppupuolelle asti.

Vuosi 2013 ei ehkä ole ollut aivan niitä tähtihetkiä lahtelaisella tulosliuskalla, mutta kun tarkemmin pysähtyy ajattelemaan, niin kyllähän tältä seudulta löytyy tolkuton määrä urheilukulttuuria. Eilen F1-Bottas kävi Pelicansin treeneissä ja pari viikkoa sitten Ilosen Mikko kotiutti 250 donaa palkintorahaa, joista verot maksetaan Lahteen.

Musiikin sarallakin voi(d)aan aivan huoletta olla omavaraisia, eikös vaan?

Brädi - Kotona feat. Panu Willman

Filed under: Lahti, Media, Viihde No Comments
11Huh/13Off

Talviklassikko lahtelaiseen tapaan

Ensi kaudella ulkoilmaotteluita nähdään SM-liigassa kaksin kappalein, kun Helsingin Talviklassikon lisäksi Tappara ja Ilves kohtaavat joulukuussa Open Ice Winter Classic Tampere -nimellä raiskatussa tapahtumassa. Miten Lahteen saataisiin oma ulkoilmaottelu?

Näiden ns. Talviklassikoiden suhteen ilmassa haiskahtaa inflaatio, kun ulkoilmaottelu tullaan näkemään kahdesti saman kauden aikana. Olisi ehkä kannattanut sopia vuorotteluperiaate eri kaupunkien välille, kun suunnitelmia viritellään jo useammallakin liigapaikkakunnalla.

Pelicansillakin paperit ovat pyörineet kirjoituspöydällä ja sen laatikoissa jo hyvän tovin, mutta toistaiseksi mäkimontun matsia ei ole saatu aikaiseksi. Pitäisiköhän alentaa rimaa? Entä jos ei yritetäkään järjestää 30 000 katsojan spektaakkelia, vaan kodikas ja idyllinen paikallistapahtuma 3000 katsojan edessä. Talviklassikko lahtelaiseen tapaan.

Ehdotankin tapahtumapaikaksi keskustoria ennen kuin sitä aletaan kaivamaan auki. Vaihtoehtoisena paikkana Kisapuiston hiekkatekonurmi. Kuten FC Lahden liigacup-finaalissa nähtiin, löytyy kaupungilta lautakatsomot kaukalon päätyihin ja pääkatsomot rakennettaisiin putkirunkoisina. Kapasiteetiksi siten 3000-4000 katsojaa. Määrä, joka kävi uskollisesti peleissä myös Pelicansin heikompina aikoina takavuosina.

Pääsylippu "Lahen Ulkojäämatsiin" irtoaisi 10-20 eurolla. Ellei ottelulle virallista statusta saataisikaan, kasattaisiin joukkueet Pelicansin liigapelaajista, eri lajien parissa vaikuttavista kiekkomiehistä, urheiluvaikuttajista ja muista helppoheikeistä. Tapahtuman viihdyttämisestä vastaisivat itseoikeutetusti mikrofonin varressa hääräämässä Mertarannan Antsa, Varmavuon Ili ja Kinnusen Hanski. Kaljatelttaan kutsuttaisiin esiintymään Turo's Hevi Gee, Sleeppareiden rippeet ja varmaan Harri Ollikin jo laulaa ensi talvena.

Masun täytteenä tarjoiltaisiin kisamakkaran lisäksi tietenkin lihamukeja. Palan painikkeeksi minttukaakaota ja lämmintä Lahen Sinistä. Tämän seurauksena poliisi kuskaisi jatkuvana virtana ympäripäissään olevia nastolalaisia ja orimattilalaisia Mäelle, ja tästä järjestettäisiin myös liveveto kumpi voittaa.

Avauskiekko tuotaisiin jäälle Riku Motorin nastarengastettulla prätkällä. Pelipäivänä todennäköisesti sataisi märkää ja painavaa lunta, mutta onneksi Isku Areenalla on jo valmiudessa lapiopartio, joka pienen pienillä lapioillaan puhdistaisi jään nopeasti ja tehokkaasti jokaisen erän puolivälissä.

Lopuksi järjestettäisiin ilotulitus Kiekkoreippaan viime talven rakettimyynnin ylijäämistä.

Mulle yks lippu!

Filed under: Lahti, Pelicans, Viihde No Comments
1Maa/13Off

Jäi äiti itkemään…

 

Filed under: Liiga, Viihde No Comments
1Maa/13Off

Sarjataulukon uudet vaatteet

Amerikkalaiset ovat mestareita hyödyntämään tilastoja urheilun taustoittamisessa. SM-liigan virheiden täyteiset tilastot toimivat suurkuluttajille ja medialle lähinnä epäluotettavana riesana, mutta olisiko esimerkiksi sarjataulukosta helposti löydettävissä jotain kiinnostavaa?

Normaalisti sarjataulukko esitetään netissä tai televisiossa suurin piirtein näin. Esitys tarjoaa oleellisimman informaation, mutta ei juuri mitään muuta. Toisaalta esimerkiksi Urheiluruudun tapauksessa on otettava huomioon, että taulukkoa ei voi montaa minuuttia luetuttaa lyhyessä lähetyksessä.

Heitetäänpä kuitenkin vähän lisää informaatiota kehiin. Eilisellä kierroksella tapahtuneet muutokset sijoituksissa (nuolet), maalierot plussalla ja miinuksella sekä laitimmaisena oikealla voitto/tappioputket. Siinäpä jo huomattavasti lisää työkaluja kotisohville tai asiantuntijakommentaattoreille makasiiniohjelmiin ja URHOtv:n ottelulähetyksen lopussa hyödynnettäväksi. Ässät on tolkuttomalla kirillä nousemassa jopa sarjakakkoseksi, Kärpät puolestaan hyytymässä kärkikuusikosta.

Entä miltä SM-liiga näyttäisi, jos sarja pelattaisiin huippu-urheilun ehdoilla, eli ilman typeriä säälipudotuspelejä ja liigakarsinnat SM-liigan kahden viimeisen sekä Mestiksen neljän parhaan kesken kaksinkertaisena sarjana (kuten Ruotsissa). Häviäisikö mielenkiinto liigan loppukierroksilta, kun sarjataulukossa olisi enää kaksi rajaviivaa?

Vastaus: EI. Edelleen neljä joukkuetta - viidentenä Ässät - kamppailisi verisesti kotiedusta ensimmäiselle kierrokselle. Peräti viisi joukkuetta himoitsisi yhtä ainoaa pudotuspelipaikkaa kahdeksan joukkoon. TPS:n ja Ilveksen asema olisi yhtä selvä kuin nytkin, mutta turkulaisten mahdollisuus karsintojen välttämisessä olisi voinut tuoda panosta pidemmälle kevääseen.

Suurin ero tulisikin siinä, että neljällä joukkueella alkaisi kesäloma nykyisen kolmen sijaan. Mutta tämähän olisi muutosta parempaan. SM-liiga kun on tuntunut vähän unohtavan, että kilpaurheilussa kaikki huonoimmatkin rupusakit eivät voi päästä pelaamaan isoimmista panoksista.

Kaikkein hirveimmän esityksen ikinä missään tämän maan kamaralla esitti Nelonen Pro pari viikkoa sitten oman sarjataulukkonsa kanssa. Olin niin hämmästynyt näin amatöörimäistä jälkeä nähdessäni, että otin tapauksesta kuvan.

Ohjenuorana voisikin sanoa, että hyvä sarjataulukko on sellainen, jota ei tarvitse katsoa kuin tennisottelua.

Filed under: Liiga, Media, Viihde No Comments
28Hel/13Off

Pelicansin sponsorit – olkaa kiekkokaupunkilaisia!

Kuukausi sitten kehuin osaa Pelicansin sponsoreista tyylikkäästä esiintymisestä joukkueen lauantaipeliasussa. Nyt on vedottava kaikkiin Pelicansin sponsoreihin toivoen tahdikasta esiintymistä julkisuudessa, mikäli esiintymisiä on tullakseen.

Toimitusjohtaja, mitä jos erottuisit massasta uimalla jääkiekon kanssa myötävirtaan?

Aller Media Oy teki alkuviikosta toimitusjohtajansa Pauli Aalto-Setälän johdolla näyttävän ulosmarssin jääkiekkosponsoroinnista.

- Emme halua olla mukana tukemassa sellaista, jossa aiheutetaan aivovammoja, sanoi Aalto-Setälä myöntäen heti seuraavassa kommentissaan, ettei ole jääkiekon asiantuntija.

Näin siis puhuu johtajansa suulla Aller, jonka ylivoimainen ykkösbrändi on paisutelluista sensaatioista, lyödyn lyömisestä ja inhimillisestä kärsimyksestä sisältönsä ammentava Seitsemän Päivää -lehti. Tänään Seiska uutisoi ensimmäisten joukossa, ellei jopa ensimmäisenä näyttelijä Aarno Sulkasen saamasta seksuaalirikossyytteestä koskien 12-vuotiaan lapsen hyväksikäyttöä. Uutisboksissa heti seuraavina Jipun aviokriisi, Kaija Lustilan rattijuoppous sekä Salkkari-Ronnyn pahoinpitely.

Näin Seiskasta tuli huippu-urheilun moraalinvartija - katso kuvat!

Median taholta on kuultu hyviäkin kannanottoja. IS Veikkaajan Vesa Rantanen puhui hyvin jääkiekon puolesta, mutta en nyt aivan täysin allekirjoita hänen ohjettaan, että sponsorin pitäisi vain maksaa ja pitää turpansa kiinni. Jos tarkkoja ollaan, niin nykyään puhutaan yhteistyökumppaneista ja mielensäpahoittajien Suomessa yhteistyökumppani on luonnollisesti kiinnostunut siitä, minkä kanssa yhteistyötä tekee.

Silti yhteistyökumppaninkin pitää ymmärtää mihin on lusikkansa upottanut. Aller Media tuskin lähti sattumalta mukaan mediaseksikkääseen jääkiekkoon ja sen piiristä nimenomaan HIFK:n yhteistyökumppaniksi. HIFK, jonka vahva brändi nimenomaan perustuu kovaotteiseen jääkiekkoon ja ilmassa leijuvaan ylilyönnin uhkaan. Kaikki sen aistivat, vaikka ääneen ei sanotakaan.

Ja kun rapatessa on roiskunut, on Seiskan logo ollut mukavasti esillä pelaajakuvissa ja haastatteluiden taustasermeissä.

Yhtä lailla sponsorin on tiedettävä tukemansa lajin ominaispiirteet. Doping-käryt kestävyysurheilussa eivät ole lajiin kuuluvia, eikä sopupelaaminen kuulu jalkapalloon. Sen sijaan taklaaminen ja säännöissä määritelty kontakti kuuluvat jääkiekko-nimiseen lajiin kiistatta. Joidenkin arvioiden mukaan jääkiekko on maailman urheilulajeista aivan huippua monipuolisuudessaan. Se vaatii taitoa, nopeutta, kestävyyttä ja voimaa samanaikaisesti. Sen lisäksi vielä kykyä ottaa fyysistä kontaktia vastaan, mihin nämä holhouksen alhaiset juniorit totutetaan jo teinivuosinaan.

Miltä se näyttäisi, jos Lahti Energian toimitusjohtaja Janne Savelainen tai Isku-Yhtymän Arto Tiitinen tulisikin esiin tukemaan jääkiekkoa tällä hetkellä? Vaatien lajin kehityskulun korjaamista ja pelaajien turvallisuuden kohentamista, mutta osoittaen ymmärryksensä kontaktilajin luonteeseen. Koettaisiinko tämä laajakatseisena ja asiantuntevana johtajana, joka sopeutuu uuteen tilanteeseen ymmärtäen vallitsevat olosuhteet?

Nyt kun ei olla poistamassa kontaktia jääkiekosta, vaan ainoastaan korjaamassa kehityskulkua. Olkaa siis kiekkokaupunkilaisia ja jättäkää hyppäämästä populismin kelkkaan, jossa ensin katsellaan hiljaa sivusta ja poistutaan teatraalisesti saarnaten.

Lahti on Kiekkokaupunki. Pelicans on lahtelainen joukkue.

Toivottavasti jääkiekon syvintä olemusta ei tarvitse erikseen selittää.

4Hel/13Off

Tähtilipunvärinen superviikonloppu

Jos oli perjantain Ässät-ottelu kaikin puolin ankea näytös, niin Nelonen teki silti Pro-kanaviensa ilmaisjakelullaan viikonlopusta yhtä juhlaa. Liimasin nenän kiinni taulutelkkariin ja tässä ovat havainnot.

MacLean, Gilmour, Cherry

Suomalaisittain viikonloppuun mahtui pari kohokohtaa. Jo 42-vuotiaan Teemu Selänteen kohdalla loppuvat ylisanat kesken. Työsulun jäljiltä 6 pelattua ottelua ja tehot 2+6. Perjantaina Minnesotaa vastaan 0+3, joista varsinkin kaksi jälkimmäistä uskomattomia tuhannen taalan namupaloja takatolpalle. Samassa ottelussa Sami Vatanen teki NHL-debyyttinsä häärien heti ykkösylivoimassa varmoin ottein. Leksa Komarov puolestaan on raivannut paikkansa Toronton vakiokokoonpanosta 14 minuutin peliajalla ja hallitsee joukkueen taklaustilastoa ylivoimaisesti. Lauantaina sen sai tuntea nahoissaan Bostonin Johnny Boychuk, kas näin.

Totta puhuen pelin taso ainakaan näin kauden alkuvaiheessa noussut kovinkaan korkeaksi. Päästä päähän -nopeus on tietenkin Euroopasta käsin katsottuna huimaavaa, mutta myös väkisin puskemista ja kiekon dumppaamista harrastetaan riittämiin. Lätkä ei kauaa lavassa viihdy.

Toisaalta viihdearvoa nostaa fyysisyys. Siltä osin NHL näyttää jääkiekolta, ja toisaalta SM-liiga ei näytä. Joka ainoa tilanne viedään loppuun asti ilman väistelyä, kontaktivalmius vaaditaan aina kiekon ollessa lähelläkään. Joustolaidat sentään ovat pelaajien puolella, muutenhan tuolla tulisi ruumiita. Päätypleksit ovat metrin-pari korkeammat kuin Euroopassa, mikä puolestaan parantaa pelin sujuvuutta. Samoin hyökkäysalueen pidentämistä keskialueen suuntaan olisi syytä Euroopassa harkita.

TV-tuotannon laatuun ei voi olla kiinnittämättä huomiota. Mikrofoneja ja kameroita on joka puolella, joten katsoja kuulee ja näkee kaiken. Tässä olisi valtavasti opittavaa Härmän perukoilla, jossa urheilutelevisioinnin ehkä suurin akilleen kantapää on äänimaailman välittäminen kotikatsomoon. Jos jääkiekossa ei kuule kiekon kopsahduksia lapoihin ja laitoihin, on se sama kuin tennis ilman pallon plopsahduksia tai keihäänheitto ilman karjaisua. Katsojaa hellitään Nelosella myös selostaja Antti Mäkisen muodossa, josta on tullut yksi tämän maan parhaita kiekkoselostajia päästyään eroon alkuvuosiensa maneereistaan. Miehellä on samassa paketissa hyvä ääni, asiantuntemus, huumori kuin tarkka silmä pelin yksityiskohdille.

Huippu-urheilun lisäksi NHL onkin myös läpeensä viihdettä. Amerikkalainen urheilukulttuuri on pelikatkoa pullollaan - kaiken huippuna jenkkifutis, jonka kuusituntinen Super Bowl -finaaliottelu pelattiin maanantain vastaisena yönä. Maailman huikein yksittäinen urheilutapahtuma, mutta itse luovutin kahden tunnin kohdalla pelin ollessa puolivälissä. Jääkiekon puolella toisaalta pelikatkot käytetään myös hyödyksi, kun ripeät pojat ehtivät leveillä kolillaan parissa minuutissa auraamaan kokonaisen hyökkäysalueen lumesta. Siitä mallia SM-liigaan.

Kaiken tämän hohto lienee kuitenkin siinä, että kaikki mahdollinen on alansa huippua, niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Jos et vie jokaista taklaustasi loppuun asti, löydät itsesti farmista. Jos epäröit TV-kameran edessä, et pääse esiintymään. Kaikesta paistaa läpi intohimo ja pelin kunnioittaminen tavalla jota on vaikea muualta löytää.

Mieleenpainuvin hetki taisi sittenkin jäädä Kanadan puolelle. Toronto - Boston -ottelun avauskiekon [video] kävivät kolmistaan pudottamassa yksi Maple Leafs -legendoista Doug Gilmour sekä 60-vuotisjuhlaansa viettävän legendaarisen Hockey Night in Canada -lähetyksen tehokaksikko Ron MacLean - Don Cherry. Mäkisen tietojen mukaan Cherry oli saanut uransa ensimmäisen tv-lähetyksen jälkeen ohjelman tuottajalta palautetta, että jos et ole joka asiasta jotakin mieltä, urasi loppuu siihen. Sen jälkeen Cherry ei ole mielipiteidensä kanssa epäröinyt, vaan ajanut aina suorinta reittiä kohti maalia.

Siinäkin on hyvä ohjenuora itse kullekin.

Filed under: Media, Viihde No Comments
31Tam/13Off

Ainakin 11 Pelicansin sponsoria ansaitsee tunnustuksen

Kun nyt edellisessä kirjoituksessa pääsin käsiksi jääkiekon muoti- ja estetiikkavirtauksiin, niin jatketaanpa samoilla linjoilla. Viimeksi lauantaina Jokereita vastaan saatiin taas ihastella Pelicansin mustaa peliasua, joka on kaikki kehunsa ansainnut.

Voi sanoa, että Pelicans oli tässäkin asiassa edelläkävijänä, sillä kyseessä on SM-liigan ensimmäinen pysyvä "kolmospeliasu", joka tuo selkeästi lisäarvoa seuran brändiin - Suomeksi sanottuna hyvän säväyksen ja vaihtelua tavalliseen.

Tyylikkään peliasun kokoaminen ei tunnu tässä maassa olevan helppoa, ja vastaavasti mainoksilla rätin pilaaminen on äärimmäisen helppoa. Taloudellisessa mielessä jopa houkuttelevaa. Espoon Blues on kirjaimellisesti onnistunut luomaan nahkansa tälle kaudelle tyylillä ja vähillä mainoksilla, vaikka seura ei enää rahassa kylvekään. Puolen Suomen Kärpät taas jaksaa vuodesta toiseen hengästyttää kertakaikkisen tökeröllä joulukuusellaan.

On yksi asia laittaa pelipaitaan mainoksia. Kokonaan toinen asia on harmonisoida värimaailma ja asetella mainokset kokonaisuutta tukevalla tavalla. Monimutkaisen asiasta tekee vasta se, että osa yhteistyökumppaneista haluaa ehdoin tahdoin korostaa omaa värimaailmaansa. Pelicansin väreille myrkkyä ovat etenkin punainen, keltainen ja vihreä. Lopulta tämä vaatimus ampuu usein grogilasin korkuisen lämärin suoraan omaan nilkkaan, kun sateenkaarivärjätystä paidasta ei yksikään mainos erotu positiivisella tavalla (kts. jälleen kohta Kärpät).

Musta lauantaiasu antaa hieman enemmän anteeksi, mutta halutessaan siitäkin saisi Kärppien kaltaisen sunnuntai-aamun oksennuksen. Järki on kuitenkin pysynyt mukana suunnitteluvaiheessa sekä Pelicansilla että muutamilla paikallisilla yrityksillä.

Näillä yrityksillä on iso vaikutus siihen, että joukkue pelaa lauantaisin SM-liigan tyylikkäimmässä peliasussa. Putkivalmistaja Uponorin ryhdikkäät hartiamainokset ja Lahti Energian takahelma ovat jo tuttu osa Pelicansin pelipaitaa. Näitä on täydennetty selkäpuolen, niskan ja käsivarsien pienemmillä mainoksilla, joissa esiintyvät ainakin:

Firecon : valmistaa sprinklereitä
Iskuasfaltti :
yllättäen asfaltointia, Tuusulasta
LemKem :
tarvikkeita valaistukseen ja puhtaanapitoon
NCC :
kaikkea sellaista missä on neljä seinää ja katto
Novart
:
Keittiökalusteita Nastolasta
Oululainen :
Reissumies ja muut tuotteet pitävät lätkäjätkänkin tiellä
Raute
: raudanlujaa nastolalaista metsäteollisuuden konetekniikkaa
SEW Eurodrive : vaihdemoottoreita ja taajuusmuuttajia, eli voimaa koneisiin
Uusi Lahti : umpilahtelainen paikallislehti vuosikymmenten kokemuksella

Noin, siinä on näkyvyyttä teille, olette sen ansainneet. Kiitos, että ette ole pilanneet SM-liigan hienointa pelipaitaa.

Asun tyylikkyyttä voit tarkastella vielä lähemmin We're Gonna Win -blogin mainiosta kuvasarjasta. Livenä seuraavan kerran helmikuun 23. päivä kotiottelussa Kärppiä vastaan.

Mites on Rammer, raaskisitteko luopua tuosta hirveästä valkoisesta pohjasta?

Filed under: Lahti, Pelicans, Viihde No Comments
22Jou/12Off

Joulurauhaa: Urpot pois sporttibaareista

Olkoon tämä Kiekkoaktivistin vaihtoehtoinen joulurauhanjulistus, vai pitäisikö sanoa pelirauhanjulistus. Koko loppukaudeksi.

Torstain pelin alku Ässiä vastaan oli tavanomaista, eli ankeaa seurattavaa lokaalissa anniskeluravintolassa. Asian tila muuttui jossain ensimmäisen erän loppupuolella, kun jo edellisen tv-pelin pilannut Urpo kömpi siihen ainoaan vapaana olevaan pöytään ja noin kolmen sekunnin kuluttua aloitti kovaäänisen länkytyksensä. Siinä vaiheessa olo muuttui sietämättömäksi. Jaksoin puoli minuuttia kunnes poistun, kävelin kauppaan ostamaan kaljaa ja siirryin kotiin kuuntelemaan peliä Radio Voimasta. Toista kertaa en jäisi kuuntelemaan Urpon aivopieruja koko pelin ajaksi.

Kannatti. Moottoriturpa Varmavuo tykitti taas menemään tuttuun tyyliin ja Pelsu vei kaksi viimeistä erää puhtaasti 0-3 voittoon asti.

Näitä urpoja on nyt kuitenkin osunut lokaaliin tämän syksyn aikana liian monta kertaa. Se alkaakin pikkuhiljaa olla suurin houkutin tilata URHOtv:n lähetyksiä omaan kotiin, jossa Urhoa voi seurata ilman Urpoja.

Urpot ovat näitä kovaäänisiä asiantuntijoita, joille syntyy viimeistään muutaman oluen jälkeen hillitön tarve kommentoida jatkuvasti screenillä näkyvää peliä. Mainitsinko jo kovaan ääneen? Ja mahdollisimman typerillä kommenteilla. Tämän syksyn pienen otannan perusteella suosituimmat tyylisuunnat ovat yltiökriittisyys ja/tai yleinen vittuilu.

Kriittisellä negatiivisuudella yritetään ilmeisesti näyttää todelliselta asiantuntijalta, vittuilijat taas kai toivovat jonkinlaista reaktiota "yleisöltään". No, yksi näistä vittuilijoista oli ihan vaan Lasolin kyllästämä deeku Jokerifani, yllätys.

Tämä viimeisin Urpo sentään tiesi jostain jotain, mutta valitettavasti se ei rasittavuutta vähennä juurikaan. Ompahan enemmän asioita joista heittää huonoa läppää. Mukanaan hänellä oli - varmaankin Mensan jäsenkokouksesta löytynyt - toinen amisdorka, sanotaan vaikka koodinimi Keijo, joka hihittelyllään antoi Urpon tarvitseman luottamuslauseen huikaiseville heitoilleen. Kuten esimerkiksi: "Männikkö, tuu poies sieltä!" Kukaan muu baarissa ei tiennyt missä kohtaa vitsiä piti nauraa.

Urpot, säästäkää viattomat jääkiekonystävät sporttibaareissa typeriltä kommenteiltanne. Kukaan niitä ei halua kuunnella, ketään ne eivät kiinnosta. Pelicansin peliotteiden seuraamisessa on aivan riittävästi siedettävää jo sellaisenaan. Maalin jälkeen voi tuulettaa, yksittäistä tilannetta kommentoida, mutta antakaa selostajan olla se henkilö, joka on äänessä koko pelin ajan.

Minäkään en pakota ketään tätä blogia lukemaan, vaikka omasta mielestäni kirjoitukseni ovat aivan ensiluokkaisia. On aina lukijan päätös klikata ja lukea.

Taidan olla loman tarpeessa, taas.

Hyvää joulua Teille kaikille lukijoille, mikäli joulua vietätte. Älkää urpoilko, tai tehkää se edes kotona.

Tagged as: , No Comments